Euroalueen inflaatio odotettua korkeampi heinäkuussa

Ennakkotietojen mukaan hinnat nousivat enemmän kuin ekonomistit odottivat, mutta EKP:n koronleikkaus syyskuussa vaikuttaa yhä hyvin todennäköiseltä.

Sara Silano 01.08.2024
Facebook Twitter LinkedIn

ECB in Frankfurt

Eurostatin pikaennakon mukaan euroalueen kuluttajahintaindeksi kohosi heinäkuussa 2,6 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli 2,5 prosenttia. Tämä ylitti ekonomistien ennusteet 2,5 prosentin noususta. Pohjainflaatio, joka kuvaa hinnat ilman energia- ja elintarvikekustannuksia, pysyi vakaana 2,9 prosentissa kolmatta kuukautta peräkkäin. Ekonomistit olivat ennustaneet pohjainflaation hidastuvan hieman 2,8 prosenttiin.

”Euroalueen inflaatio ylittää EKP:n odotukset, mutta tilanne ei ole niin synkkä kuin miltä ensisilmäyksellä vaikuttaa,", kommentoi T. Rowe Pricen Euroopan pääekonomisti Tomasz Wieladek sähköpostitse. ”Yllätys kuluttajahintainflaation osalta ei johtunut palvelujen inflaation kasvusta, vaan tavaroiden hintojen noususta, joka todennäköisesti johtuu tilapäisestä piikistä kuljetuskustannuksissa", Wieladek kertoi.

Eurostatin heinäkuun alustavien inflaatiolukujen mukaan suurin osa inflaatiosta odotetaan tulevan palveluista (4,0 %, verrattuna kesäkuun 4,1 %). Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat elintarvikkeilla, alkoholilla ja tupakalla (2,3 %, aiemmin kesäkuussa 2,4 %), energialla (1,3 %, kesäkuussa 0,2 %) ja muilla kuin energiaan liittyvillä teollisuustuotteilla (0,8 %).

Maakohtaiset tiedot paljastavat, että inflaatio kiihtyi yllättäen Saksassa ja Italiassa. Saksan liittovaltion tilastokeskuksen 30. heinäkuuta julkaisemat ennakkotiedot osoittavat, että hinnat Euroopan suurimmassa taloudessa nousivat 2,6 prosenttia vuodentakaisesta. Italiassa kuluttajahintaindeksi nousi 1,3 prosenttiin aiemmasta 0,8 prosentista. Ranskassa inflaatio nousi 2,3 prosenttiin kesäkuun 2,2 prosentista, kun taas Espanjassa inflaatio laski viiden kuukauden matalimpaan tasoon, 2,8 prosenttiin.

EKP:ltä odotetaan edelleen koronlaskua syyskuussa

Heinäkuun inflaatiolukemat ovat ratkaisevia ennen EKP:n korkopäätöstä 12. syyskuuta. EKP jätti korot ennalleen 18. heinäkuuta pidetyssä kokouksessaan. Pääjohtaja Christine Lagarde korosti, että korkopolku määräytyy EKP:n kolmen keskeisen kriteerin perusteella:

  1. Inflaationäkymät

  2. Pohjainflaation mittarit

  3. Rahapolitiikan välittymisen vahvuus

Huolimatta keskiviikon inflaatiodatasta, sijoittajat ennakoivat yhä neljännesyksikön korkoleikkausta syyskuulle.

"Tämänpäiväiset palvelualojen inflaatiotiedot viittaavat siihen, että palveluiden YKHI-inflaation hidastumistrendi jatkuu", toteaa Tomasz Wieladek. "EKP ottaa todennäköisesti huomioon vahvan YKHI-inflaation ja säilyttää neljännesvuosittaisen leikkaustahdin yhdenmukaisena. Näin ollen EKP:n odotetaan todennäköisesti jatkavan pääohjauskorkojen leikkaamista syyskuussa ja joulukuussa."

Toinen tärkeä tekijä EKP:n korkoleikkauspolitiikassa on Federal Reserven keskiviikkoinen kokous, jossa päättäjät etsivät viitteitä siitä, ovatko heidän amerikkalaiset kollegansa valmiita aloittamaan rahapolitiikan keventämisen.

AVAINSANAT
Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Sara Silano

Sara Silano  on Morningstar Italian toimituspäällikkö.

© Copyright 2024 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings          Tietoja