Perinteisesti vahva dollari ja nousevat joukkovelkakirjojen tuotot eivät ole hyväksi kullalle (joka on koroton omaisuuserä).
Kullan spot-hinta on rikkonut ennätyksiä toistuvasti viime kuukausina. Maaliskuussa kulta ylitti ensimmäistä kertaa 2 160 dollarin unssihinnan. Huhtikuun alussa se nousi uusiin huippuihin, saavuttaen 2 265 dollaria unssilta. Toukokuun 20. päivänä kulta nousi vielä korkeammalle, 2 435 dollariin, ja heinäkuun 17. päivänä spot-hinta ylitti ensi kertaa 2 470 dollaria unssilta.
Kulta on tällä hetkellä noin 2 454 Yhdysvaltain dollarin tasolla, mikä tarkoittaa noin 19 prosentin vuosituottoa (6. elokuuta alkaen, dollareissa mitattuna).
Tämä noususuhdanne ei ole seurausta rahoitusmarkkinoiden toiminnasta. Makrotaloudellisten ja rahapoliittisten tekijöiden vuoksi kultaan sijoittaminen on viime vuosina ollut vähäistä. Morningstarin mukaan jalometallien pörssinoteeratut hyödykkeet (ETC:t) kokivat maailmanlaajuisesti ainoastaan 54 miljoonan dollarin nettovirrat heinäkuun 2023 ja kesäkuun 2024 välillä. Tästä summasta 46 miljoonaa dollaria saatiin tämän vuoden toisella neljänneksellä, mikä voi viitata sijoittajien kasvavaan mielenkiintoon tällaista nousua kohtaan.
"Kullan hinnan merkittävä nousu viime kuukausina johtuu osittain siitä, että Yhdysvaltain keskuspankin odotetut koronalennukset eivät ole toteutuneet", toteaa Flossbach von Storchin toinen perustaja Bert Flossbach von Storch Morningstarin haastattelussa.
"Korkeat korot ovat yleensä myrkkyä jalometallille, joten ei ole yllättävää, että vuoden ensimmäisellä puoliskolla sijoittajat vetivät noin 140 tonnia kultaa pois ETC:istä. Keskuspankkien suuret kultaostot ovat kuitenkin aiempien vuosien tapaan kompensoineet tätä menetystä", Flossbach toteaa.
"Kullan hinnan noususuuntaus on alkanut jo vuonna 2022. Tämän kehityksen taustalla ovat useat tekijät, kuten korujen jatkuva kysyntä, aasialaisten sijoittajien kasvavat sijoitukset fyysiseen kultaan (kolikoihin ja harkkoihin) sekä kehittyvien maiden, erityisesti Kiinan, keskuspankkien massiiviset ostopanostukset. Nämä keskuspankit pyrkivät monipuolistamaan valuuttavarantojaan ja vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista", toteaa Crédit Mutuel AM:n kultasektorin osakerahastojen päällikkö Charlotte Peuron 31.7.2024 julkaisemassaan kommentissa.
Kehittyvien markkinoiden keskuspankkien kultakuume
Vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen on tapahtunut perustavanlaatuinen järjestelmämuutos, jossa keskuspankit ovat vähitellen arvioineet uudelleen kullan roolia ja merkitystä valuuttavarantojen hallinnassa.
World Gold Councilin tuoreimpien tietojen mukaan kullan globaali kokonaiskysyntä nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, yhteensä 1 258 tonniin, mikä on korkein koskaan kirjattu neljännesvuosittainen taso. Kokonaiskysyntää vahvistivat merkittävästi OTC-kaupat (over-the-counter, eli säänneltyjen markkinoiden ulkopuoliset kaupat), joiden määrä kasvoi huomattavasti, 53 prosenttia edellisvuodesta, 329 tonniin.
"Kasvava OTC-kysyntä, keskuspankkien jatkuvat ostot ja hidastuvat ulosvirtaukset kullan ETC:stä nostivat kullan hinnan ennätystasolle vuoden 2024 toisella neljänneksellä", raportissa todetaan.
World Gold Councilin tutkimuksen mukaan 29 prosenttia 70:stä kyselyyn vastanneesta keskuspankista suunnittelee lisäävänsä kultavarantojaan seuraavan 12 kuukauden aikana, ja 81 prosenttia ennakoi keskuspankkien kultaomistusten jatkavan kasvuaan.
"Vaikka Kiina näyttää 17 peräkkäisen ostokuukauden jälkeen pitävän taukoa, uskomme, että keskuspankkien ostot pysyvät tukevana tekijänä, sillä niiden kultavarannot ovat edelleen vain 4-5 prosenttia niiden valuuttavarannoista", Charlotte Peuron kommentoi.
Miksi pitää kultaa salkussa kriisiaikoina?
Kullan nykyisen hintatason vuoksi sijoittajat saattavat pohtia, olisiko jo aika myydä ja saada hyvä myyntivoitto. Bert Flossbach, joka painottaa, ettei hänellä ole kristallipalloa tulevaisuuden ennakoimiseen ja pitää lyhyen aikavälin ennusteita epäluotettavina, uskoo, että monimutkaisessa maailmassa ja epävakaassa rahoitusjärjestelmässä kulta toimii tärkeänä arvon säilyttäjänä sijoitussalkuissa.
"Viime vuosikymmeninä lähes jokaista kriisiä on pyritty ratkaisemaan lisäämällä rahaa, eikä tämä näytä muuttuvan tulevaisuudessakaan", sanoo Flossbach. "Seuraava kriisi voi kohdistua jälleen euroon, erityisesti jos budjettialijäämät jatkavat kasvuaan ja lisäävät painetta euroalueella. Euroopan komissio on äskettäin käynnistänyt budjettimenettelyt seitsemää maata vastaan. Myös Yhdysvaltojen valtionvelka ylittää jo 120 prosenttia BKT:sta, eikä yksikään presidenttiehdokas ole tunnettu tiukasta budjettikurista. Tästä syystä on vankat perusteet jatkaa paperirahojen devalvointia kultaa vastaan."
Kulta on aina ollut monipuolinen väline, sillä se korreloi käänteisesti muiden rahoitusvarojen kanssa. Tämä tarkoittaa, että teoriassa kulta voi parantaa sijoitussalkun riski-/tuottoprofiilia keski- ja pitkällä aikavälillä. Voittojen kotiuttaminen on siis perusteltua, mutta kultaan tulisi silti varata tilaa jokaisessa sijoitussalkussa.
