Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti korkojen laskemisen kesäkuussa, piti tauon heinäkuussa ja odotetaan nyt tekevän toisen 0,25 prosenttiyksikön leikkauksen seuraavassa rahapoliittisessa kokouksessaan 12. syyskuuta. Kesän aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja sijoittajat ennakoivat nyt enemmän korkoleikkauksia vuonna 2024 kuin ennen EKP:n kesä- ja heinäkuun kokouksia.
”Ekonomistien tämänhetkiset odotukset viittaavat kahteen tai useampaan, noin 0,75 prosenttiyksikön suuruiseen koronlaskuun tänä vuonna. Tämä pudottaisi perusrahoituskoron vuoden alun 4,25 prosentin huipusta 3,5 prosenttiin", totesi Morningstarin Euroopan osakestrategi Michael Field maanantaina.
Markkinat odottivat kesäkuun alussa alle 0,60 prosenttiyksikön koronleikkauksia vuoden loppuun mennessä. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde vihjasi jo, että neuvosto suosii korkopäätösten tekemistä yhtä aikaa makrotaloudellisten ennustekokousten kanssa, mikä siirsi huomion syys- ja joulukuun kokouksiin.
Pankki teki kesäkuussa seuraavat koronmuutokset:
• Perusrahoitusoperaatioiden korko: 4,25 %, aiemmin 4,50 %
• Maksuvalmiusluoton korko: 4,50 %, aiemmin 4,75 %.
• Talletuskorko: 3,75 %, aiemmin 4,00 %.
Miksi sijoittajat ennakoivat EKP:lta mahdollisia uusia korkoleikkauksia?
"Epävarmuus Fedin korkopäätöksen suhteen on suuri, mikä luo odotuksia korkojen alennuksesta Euroopassa. Euroopan makrotaloudelliset indikaattorit tukevat edelleen korkojen laskemista. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2024 onkin positiivista, se on silti suhteellisen heikkoa, ja teollisuuden sekä teollisuusdatan kehitys on tällä hetkellä vaakasuoraa. Osakemarkkinoiden äskettäinen lasku on herättänyt huolta siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki saattaa laskea korkoja liian hitaasti, mikä voi vaikuttaa Euroopan keskuspankin päätöksentekoon", Field lisää.
Kuinka monta kertaa EKP tulee laskemaan korkoja vuonna 2024?
Useimmat ekonomistit ovat yhtä mieltä siitä, että odotetut korkoleikkaukset toteutetaan varovaisesti 0,25 prosenttiyksikön askelin, koska euroalueen taloudessa ja Yhdysvaltain keskuspankin tulevissa toimissa on suurta epävarmuutta.
Tämä nostaa lokakuun kokouksen esille, syys- ja joulukuun kokousten ohella.
Bloombergin tietojen mukaan lokakuun mahdollinen korkoleikkaus on nyt hinnoiteltu merkittävästi todennäköiseksi, sanoi Deutsche Bank Researchin vanhempi ekonomisti Marc Schattenberg. Pankki pitää kiinni perusskenaariostaan, jonka mukaan korkoja alennetaan kaksi kertaa 0,25 prosenttiyksikköä syyskuussa ja joulukuussa. "Kuitenkin riski kolmannen koronlaskun puolesta tänä vuonna on kasvanut", hän lisäsi Morningstarille puhelimitse 12. elokuuta.
Pankki ennustaa neljää lisää 0,25 prosenttiyksikön suuruista koronlaskua vuodelle 2025, mikä alentaisi EKP:n talletuskorkoa yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä vuoden loppuun mennessä.
Schattenberg sanoi odottavansa EKP:n vahvistavan konservatiivisen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskunsa ja pitäytyvän dataan perustuvassa lähestymistavassaan, jossa päätökset tehdään kokouskohtaisesti. Näin neuvosto säilyttää joustavuuden reagoida ajankohtaisiin makrotaloudellisiin tietoihin ja markkinakehitykseen.
Lisäksi Atlantin toisella puolella Yhdysvaltain keskuspankki saattaa laskea korkoja odotettua aikaisemmin, eikä vähiten työmarkkinoiden viimeaikaisen heikkouden vuoksi. Vaikka nämä kaksi keskuspankkia toimisivatkin itsenäisesti, jossain määrin koordinoitu koronlasku kaventaisi näiden kahden talousalueen välisiä korkoeroja ja vähentäisi ei-toivottuja vaikutuksia euro/dollari-valuuttapariin.
Euroalueen inflaatio ”kehittyy oikeaan suuntaan”
Samalla euroalueen kokonaisinflaatio on edelleen koholla, mutta se liikkuu oikeaan suuntaan ja on saavuttamassa EKP:n 2 prosentin tavoitteen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, kun taas pohjainflaatio voi pysyä koholla vuoden jälkipuoliskolla, Schattenberg sanoi. Erityisesti kuluttajien inflaatio-odotukset ovat laskussa, mikä tukee odotuksia alhaisemmasta palkkakehityksestä vuonna 2025.
Viimeisin euroalueen inflaatioluku heinäkuulta osoitti inflaation lievää nousua. Euroalueen kuluttajahintaindeksi nousi heinäkuussa 2,6 prosenttia, kun se kesäkuussa oli 2,5 prosenttia, ja se ylitti ekonomistien odotukset 2,5 prosentin lisäyksestä. Pohjainflaatio, joka osoittaa hinnat ilman energia- ja elintarvikekustannuksia, pysyi 2,9 prosentissa kolmatta kuukautta peräkkäin. Ekonomistit olivat odottaneet pohjainflaation hidastuvan hieman 2,8 prosenttiin.
Euroalueen talouden heikkeneminen
EKP:n ainoa tehtävä on saavuttaa kahden prosentin inflaatiotavoite, mutta olennaista on, miten tämä tavoite saavutetaan ilman, että euroalue ajautuu taantumaan.
Matalammat korot yleensä edistävät talouskasvua, kun taas korkeat korot hidastavat investointeja, kulutusta ja vientiä - jälkimmäinen siksi, että korkeat korot tukevat euroa suhteessa muihin valuuttoihin.
Euroalueen talouskasvu on edelleen vaimeaa. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä euroalueen bruttokansantuote kasvoi 0,3 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja pysyi ennallaan vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Vaikka joidenkin suurten talouksien, kuten Ranskan, Espanjan ja Italian, kasvuluvut olivat samankaltaisia kuin edellisellä neljänneksellä, Saksan BKT supistui jälleen 0,1 prosenttia.
Teollisuussektorin heikko kehitys hidastaa taloudellista toimeliaisuutta euroalueen suurimmassa taloudessa. "Saksan teollisuustuotannon 1,4 prosentin nousu kesäkuussa kumosi ainoastaan puolet toukokuun laskusta. Kun tätä tarkastellaan yhdessä muiden ennakoivien indikaattoreiden kanssa, se ennakoi heikkoa alkua vuoden toiselle puoliskolle. Aneeminen elpyminen on parhaimmillaankin odotettavissa", Commerzbank totesi talousraportissaan 7. elokuuta.
Miten korkojen alennukset vaikuttavat säästäjiin ja asuntolainoihin?
Osakemarkkinoilla on taipumus nousta, kun korkojen odotetaan laskevan. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku tarkoittaa alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on jo laskettu liikkeeseen korkeiden korkojen aikana, houkuttelevampia tuoton kannalta.
Samaan aikaan pankkitileillä olevien säästöjen korot todennäköisesti laskevat, mikä heikentää säästäjien tuottoja. Säästäjien ehdot riippuvat pääasiassa talletusmahdollisuudesta, sillä keskuspankin tarjoama korko vaikuttaa pankkitalletusten korkotasoon.
Lainanottajat puolestaan hyötyvät korkojen alenemisesta, sillä kulutus- ja asuntolainat muuttuvat edullisemmiksi. EKP on ilmoittanut viimeisimmässä talouskatsauksessaan, että rahoituskustannukset ovat vielä rajoitetut, sillä ohjauskoron aikaisemmat nostot eivät ole täysin siirtyneet välittymisketjuun. Toukokuussa uusien yrityslainojen keskikorko laski hieman 5,1 prosenttiin edellisen kuukauden 5,2 prosentista, kun taas asuntolainojen korot säilyivät samana 3,8 prosentissa.
Kuinka paljon BoE, SNB ja SRB ovat laskeneet korkoja?
Sveitsin keskuspankki johti Euroopan suurimpien keskuspankkien ryhmää laskemalla ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä maaliskuussa ja uudelleen kesäkuussa. Englannin keskuspankki laski korkoja viimeisenä vasta elokuun kokouksessaan.
Tässä on katsaus Euroopan keskuspankkien korkoihin:
