Euroopan keskuspankin odotetaan ilmoittavan 12. syyskuuta pidettävässä kokouksessaan 0,25 prosenttiyksikön koronlaskusta, joka olisi toinen koronlasku sen jälkeen, kun se aloitti korkojen laskusyklin kesäkuussa.
”Kun 85 prosenttia kyselyyn osallistuneista ekonomisteista odotti EKP:ltä 25 peruspisteen koronlaskua, on turvallista sanoa, että markkinat pettyvät, jos näin ei tapahdu. Mutta kun odotukset ovat näin johdonmukaisia, siihen on yleensä jokin syy. Itse asiassa on kaksi syytä, jotka voimme selvästi tunnistaa”, sanoo Morningstarin strategi Michael Field.
”Ensinnäkin EKP:n edellisen kokouksen jälkeen esiin tulleet makrotaloudelliset tiedot tukevat vahvasti nykyistä toimintatapaa eli korkojen laskun jatkamista. Euroalueen BKT kasvoi 0,3 prosenttia toisella neljänneksellä, mikä ei ole merkittävä kasvu, mutta vankka. Varsinkin kun otetaan huomioon, että viime vuonna vältimme niukasti teknisen taantuman.
”Vuoden puolivälissä ekonomistien ennusteet viittaavat noin 1 prosentin kasvuun koko vuodelle 2024, mikä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen Euroopan inflaatio laski jälleen elokuussa, ja lukemat osoittivat 2,2 prosentin vuotuista nousua, mikä tarkoittaa, että inflaatio on lähellä 2 prosentin tavoitetta.”
Toiseksi, Jerome Powellin puhe Jackson Holessa 23. elokuuta oli yksiselitteinen: Yhdysvaltain keskuspankki on liittynyt EKP:n, Englannin keskuspankin ja Sveitsin keskuspankin kanssa ohjauskorkojen leikkaamiseen. ”Nyt näyttää siltä, että länsimaisten keskuspankkien tie on selvä, mikä antaa EKP:lle vain lisätukea siitä, että sen valitsema suunta korkojen laskujen suhteen on oikea”, Field lisää.
Kesäkuun kokouksessaan EKP laski korkoja:
• Perusrahoitusoperaatioiden korko: 4,25 %, laskettu 4,50 %:sta;
• Maksuvalmiusluoton korko: 4,50 %, kun se aiemmin oli 4,75 %;
• Talletuskorko: 3,75 %, kun se aiemmin oli 4,00 %.
Onko inflaatio vihdoin hallinnassa?
Useimmat ekonomistit ovat yhtä mieltä siitä, että odotettavissa olevat leikkaukset toteutetaan varovaisin 0,25 prosenttiyksikön askelin. Uusi leikkaus on odotettavissa EKP:n joulukuun kokouksessa, ja on todennäköistä, että lokakuussa toteutetaan toinen leikkaus, sillä inflaatio on saavuttamassa EKP:n 2 prosentin tavoitteen vuonna 2026.
”Viimeisimmät inflaatiotiedot olivat myönteisiä ja oikeansuuntaisia. Se on euroalueen suurin etu Yhdysvaltoihin verrattuna”, Fidelityn pääomamarkkinastrategi Carsten Roemheld kertoi Morningstarille puhelimitse 3. syyskuuta.
Roemheld kuitenkin korostaa energian hintojen kehitykseen liittyvää epävarmuutta. Brent-öljyn hinnat ovat laskeneet lähes 20 prosenttia edellisvuodesta, vaikka Lähi-idässä on 7. lokakuuta 2023 alkanut kuuma konflikti. Samaan aikaan eurooppalaisen TTF-kaasun vertailuhinnat ovat nousseet korkeimmalle tasolleen sitten joulukuun 2023, johtuen maailmanlaajuisen LNG-infrastruktuurin häiriöistä ja Norjassa suunnitelluista huoltotöistä.
Hän viittaa myös osake- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden väliseen ristiriitaan. ”Osake- ja joukkovelkakirjamarkkinat hinnoittelevat eri kehitystä. Joukkovelkakirjojen tuottojen lasku viestii siitä, että markkinaosapuolet ostavat joukkovelkakirjoja suojautuakseen vedoiltaan. Samaan aikaan osakemarkkinat nousevat huipusta toiseen”, hän sanoo.
Roemheld odottaa inflaation pysyvän EKP:n toivoman 2 prosentin tason yläpuolella koko vuoden 2025 ajan.
Kuinka monta kertaa EKP laskee korkoja vuonna 2024?
Perusskenaariossa Fidelity odottaa edelleen kahta koronlaskua vuonna 2024, kaksi 25 peruspisteen laskua syyskuussa ja joulukuussa. Talletusmahdollisuuden korko olisi tällöin 3,25 prosenttia vuoden lopussa. Fidelity odottaa vielä kolmea neljännesvuosittaista laskua vuonna 2025, jolloin korko olisi 2,50 % syyskuussa 2025.
Myös DWS odottaa edelleen kahta koronlaskua tämän vuoden syyskuussa ja joulukuussa. Vuonna 2025 korot laskevat 25 peruspisteen neljännesvuosittain, kunnes tavoitekorko 2,50 prosenttia saavutetaan syyskuussa 2025, ennustaa DWS:n Euroopan ekonomisti Ulrike Kastens. ”EKP:n neuvosto haluaa varmasti välttää liian nopeaa korkojen laskua ja siten hyväksyä inflaation uuden nousun”, hän sanoi Morningstarille haastattelussa 5. syyskuuta.
Ainoa asia, joka Kastensin mukaan puhuu uuden koronlaskun puolesta lokakuussa, on odotettua jyrkempi talouden hidastuminen ja odotettua suurempi koronlasku Yhdysvalloissa.
Hän ei myöskään usko, että inflaatio saavuttaa EKP:n kahden prosentin tavoitetta ensi vuonna. DWS ennustaa euroalueen keskimääräiseksi inflaatiovauhdiksi 2,5 prosenttia tänä vuonna ja 2,3 prosenttia vuonna 2025. Sen jälkeen inflaatio kuitenkin todennäköisesti vakiintuu Kastensin mukaan noin 2 prosenttiin.
Rothschild & Co:n Saksan korkotuottosektorin johtaja Bastian Freitag sanoi odottavansa myös 25 peruspisteen laskuja syyskuussa ja joulukuussa sekä uusia neljännesvuosittaista askeleita vuonna 2025. Vaikka inflaatio todennäköisesti kiihtyy jälleen hieman vuoden loppuun mennessä perusvaikutusten vuoksi, inflaatiovauhti siirtyy hänen mukaansa vähitellen kohti kahta prosenttia. Riskejä aiheuttavat palvelujen hintainflaatio, öljyn hinta, rahan määrän kasvun jonkinasteinen lisääntyminen ja palkkakehitys, Freitag sanoi Morningstarille 5. syyskuuta.
EKP saattaa leikata BKT:n kasvunäkymiä
Kastens sanoi myös, että hän odottaa EKP:n ekonomistien tarkistavan BKT:n kasvuennustettaan alaspäin syyskuun kokouksessa. Keskuspankin kesäkuun ennusteessa todettiin, että talouskasvun odotetaan nousevan 0,9 prosenttiin vuonna 2024, 1,4 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026. DWS sen sijaan odottaa euroalueen talouden kasvavan vain prosentin vuonna 2025.
Miten koronlaskut vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on taipumus nousta odotettavissa olevien koronlaskujen yhteydessä. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku tarkoittaa alhaisempia tuottoja, jotka nostavat joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean korkotason aikana, houkuttelevampia tuoton kannalta.
Samaan aikaan pankkitilien säästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on haitaksi säästäjille. Lainanottajat puolestaan hyötyvät korkojen laskusta, kun kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat.
