Euroopan keskuspankki alensi torstaina odotetusti korkoja laskemalla talletusmahdollisuuden ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiin. EKP:n kolmen koron välisiä eroja koskevan uuden kehyksen mukaisesti perusrahoituskorkoa alennettiin 0,60 prosenttiyksiköllä 3,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korkoa 3,90 prosenttiin.
"Pankin päätös oli yksimielinen", lisäsi pääjohtaja Christine Lagarde lehdistötilaisuudessaan Frankfurtissa.
Eilisessä kokouksessa EKP myös laski hieman kasvunäkymiään, mutta piti samalla yleisinflaatio-ohjeistuksen ennallaan ja nosti pohjainflaatioennustettaan tälle ja ensi vuodelle.
”Kesäkuun ensimmäisen leikkauksen jälkeen EKP otti viisaasti pari kuukautta aikaa istua alas ja seurata vaikutuksia. Heidän näkemyksensä on selvä: on parempi liikkua hitaasti ja vakaasti yhteen suuntaan kuin liikkua liian nopeasti ja joutua muuttamaan kurssia matkan varrella”, kommentoi Morningstarin strategi Michael Field ja lisäsi, että kesäkuun jälkeen saadut talousluvut ovat vahvistaneet tämän toimintalinjan.
”Inflaatio on liikkunut ylös ja alas, mutta on lopulta laskenut tasolle, joka on hyvin lähellä keskuspankin tavoitetta, kun taas talouskasvu on pysynyt positiivisena mutta maltillisena”, Michael Field lisäsi.
Korkojen välisen eron kaventuminen
Kuten EKP ilmoitti tämän vuoden maaliskuussa, perusrahoitusoperaatioiden korkoa tarkistetaan siten, että perusrahoitusoperaatioiden ja talletusmahdollisuuksien korkojen välinen ero pienenee 15 peruspisteeseen nykyisestä 50 peruspisteestä.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kieltäytyi tarkentamasta pankin tulevaa koronlaskupolkua ja toisti aiemmat lausunnot, joiden mukaan EKP:n neuvosto noudattaa kokouskohtaisesti dataan perustuvaa lähestymistapaa.
Syyskuun 18. päivästä alkaen EKP:n kolme ohjauskorkoa ovat seuraavilla tasoilla:
• Perusrahoitusoperaatioiden korko: 3,65 %, 0,60 prosenttiyksikköä alempi kuin 4,25 %.
• Maksuvalmiusluoton korko: 3,90 %, 0,60 prosenttiyksikköä alempi kuin 4,50 %.
• Talletuskorko: 3,50 %, kun se oli 3,75 %.
Tärkein korko on nykyisin talletuskorko, joka määrittelee koron, jonka pankit saavat tallettaessaan rahaa keskuspankkiin yön yli. Se on myös tärkein korko säästäjille, sillä se vaikuttaa suoraan korkoa tuottaviin säästö- tai sekkitileihin.
Euroopan osakemarkkinat pysyivät odotetusti suurin piirtein ennallaan. Euro vahvistui aluksi suhteessa dollariin.
Kyseessä on toinen talletuskoron leikkaus viiden vuoden aikana; ensimmäinen tapahtui kesäkuussa, ja kahta muuta korkoa leikattiin viimeksi vuonna 2015. Tätä seuraa kymmenen koronnostoa sen jälkeen, kun Frankfurtissa sijaitseva laitos aloitti koronnostosyklinsä heinäkuussa 2022.
Reutersin kyselyyn vastanneista ekonomisteista 85 prosenttia oli odottanut koronlaskua, ja suuri enemmistö odottaa nyt joulukuussa kolmatta, 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua tänä vuonna.
Markkinat hinnoittelivat aiemmin tällä viikolla lähes neljä korkoleikkausta vuodelle 2024 ja antoivat jonkin verran todennäköisyyttä lokakuussa tapahtuvalle lisäleikkaukselle.
EKP laskee kasvunäkymiä ja nostaa hieman inflaationäkymiä
Eurojärjestelmän viimeisimpien asiantuntijoiden ennusteiden mukaan inflaatio on keskimäärin 2,5 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026, kuten kesäkuun ennusteissa. "Inflaation odotetaan kiihtyvän jälleen tämän vuoden loppupuolella, osittain siksi, että energian hintojen aiempi jyrkkä lasku häviää vuositasosta. Inflaation odotetaan tämän jälkeen laskevan kohti tavoitettamme ensi vuoden jälkipuoliskolla."
"Pohjainflaation ennusteita vuosille 2024 ja 2025 on tarkistettu hieman ylöspäin, koska palveluinflaatio on ollut odotettua korkeampi. Samaan aikaan EKP:n henkilöstö odottaa edelleen pohjainflaation nopeaa laskua tämän vuoden 2,9 prosentista 2,3 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2026", lausunnossa lisättiin.
Aiemmin EKP oli ennustanut pohjainflaatioksi 2,8 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025.
"Kotimainen inflaatio pysyy korkeana, sillä palkat nousevat edelleen kiihtyvällä vauhdilla. Työvoimakustannuspaineet ovat kuitenkin hellittämässä, ja yritysten voitot vaimentavat osittain korkeampien palkkojen vaikutusta inflaatioon. Rahoitusolot ovat edelleen kireät ja taloudellinen toimeliaisuus pysyy vaimeana, mikä heijastaa heikkoa yksityistä kulutusta ja investointeja."
EKP:n asiantuntijat odottavat talouden kasvavan 0,8 % vuonna 2024, nousevan 1,3 %:iin vuonna 2025 ja 1,5 %:iin vuonna 2026. Tämä on marginaalinen tarkistus alaspäin verrattuna kesäkuun ennusteisiin, jotka olivat 0,9 %, 1,4 % ja 1,6 %, mikä johtuu pääasiassa kotimaisen kysynnän heikommasta panoksesta tulevina vuosineljänneksinä.
Fedin odotetaan laskevan korkoja ensi viikolla
EKP toimi ennen Yhdysvaltain keskuspankkia, jonka odotetaan aloittavan koronlaskut seuraavassa kokouksessaan 17. ja 18. syyskuuta. ”Inflaation normalisoituessa ei ole mitään syytä pitää korkoja hyvin rajoittavilla tasoilla, mikä saattaa laukaista taantuman”, sanoi Preston Caldwell, Morningstarin Yhdysvaltain pääekonomisti.
Sveitsin keskuspankki oli ensimmäinen suuri pankki, joka ilmoitti koronlaskuista maaliskuussa, ja sen jälkeen Ruotsin keskuspankki toukokuussa. Englannin keskuspankki oli puolestaan viimeinen suuri eurooppalainen keskuspankki, joka alensi korkoja, kun se ilmoitti laskevansa korot 5 prosenttiin 1. elokuuta. BoE:n uusi koronlasku 20. syyskuuta yllättäisi markkinat.
Kuinka matalalle Euroopan korot laskevat?
Morningstarin Field sanoo, että "riski talouden ylikuumenemisesta uusien koronlaskujen vuoksi vaikuttaa vähäiseltä, mikä viittaa siihen, että ekonomistien odotukset toisesta koronlaskusta ennen vuoden loppua ovat hyvin todennäköisiä. EKP:n kaava, jonka mukaan se leikkaa, seuraa ja toistaa, todennäköisesti jatkuu."
Useimmat analyytikot odottavat EKP:n jatkavan koronlaskusykliään vuonna 2025 kolmella tai useammalla 0,25 prosenttiyksikön koronlaskulla syyskuuhun 2025 asti. Fidelity odottaa vielä kolmea neljännesvuosittaista leikkausta vuonna 2025, jolloin korko laskee 2,50 prosenttiin syyskuussa 2025, Fidelityn Carsten Roemheld sanoi viime viikolla.
DWS:n analyytikot ovat samaa mieltä. Vuonna 2025 korot laskevat 25 peruspistettä neljännesvuosittain, kunnes tavoitetaso 2,50 prosenttia saavutetaan syyskuussa 2025, ennustaa DWS:n Euroopan ekonomisti Ulrike Kastens. "EKP:n neuvosto haluaa varmasti välttää liian nopeaa korkojen laskua ja siten hyväksyä inflaation uudelleen nousun", hän sanoi Morningstarille haastattelussa 5. syyskuuta.
Rothschild & Co:n Saksan korkopäällikkö Bastian Freitag sanoi myös odottavansa 25 peruspisteen koronleikkauksia syyskuussa ja joulukuussa sekä uusia neljännesvuosittaisia askeleita vuonna 2025. Vaikka inflaatio todennäköisesti kiihtyy jälleen marginaalisesti vuoden loppuun mennessä perusvaikutusten vuoksi, vauhti siirtyy hänen mukaansa vähitellen kohti kahta prosenttia. Riskejä ovat palvelujen hintainflaatio, öljyn hinta, rahan määrän kasvun marginaalinen kasvu ja palkkojen kasvu, Freitag sanoi Morningstarille 5. syyskuuta.
Miten koronlaskut vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinat nousevat yleensä, kun koronlaskuja odotetaan. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku tarkoittaa alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös jo liikkeelle lasketuista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeelle korkean korkotason aikana, houkuttelevampia tuoton kannalta.
Samaan aikaan pankkitilien käteissäästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on haitaksi säästäjille. Säästäjien saamat korot riippuvat pääasiassa talletuskorosta, joka määrittelee koron, jonka pankit saavat tallettamalla rahaa EKP:hen yön yli.
Lainanottajat puolestaan hyötyvät korkojen laskusta, kun kulutusluotot ja asuntolainat halpenevat.
