Markkinat odottavat 1. lokakuuta julkaistavia euroalueen inflaatiotietoja ja etsivät lisätietoja siitä, alentaako Euroopan keskuspankki korkoja 17. lokakuuta pidettävässä kokouksessaan.
Inflaation ennustetaan olevan 1,9 % korkeampi kuin syyskuun 2023 tasot, FactSetin konsensusennusteen mukaan, mutta alle edellisen kuukauden, jolloin hintojen nousu oli 2,2 % edellisvuodesta.
Pohjainflaation, joka osoittaa hinnat ilman energia- ja elintarvikekustannuksia, odotetaan nousseen syyskuussa 2,7 % edellisvuodesta, kun se elokuussa oli 2,8 %.
”Heinäkuun inflaatiopiikin jälkeen sijoittajat iloitsevat siitä, että syyskuussa inflaatio laskee toista kuukautta peräkkäin, ja se on alhaisin lukema yli kolmeen vuoteen. Jatkuva lasku tuo meidät myös kosketusetäisyydelle Euroopan keskuspankin tavoitetasosta”, sanoi Michael Field, Morningstarin Euroopan markkinastrategi.
”Myös pohjainflaation odotetaan laskevan 10 peruspistettä 2,7 prosenttiin. Tämä luku on toki edelleen huomattavasti korkeampi kuin 2 % tavoiteltu inflaatiotaso, mutta se on ainakin menossa oikeaan suuntaan”, Field lisäsi.
Elokuussa 2024 euroalueen vuotuiseen inflaatiovauhtiin (YKHI) vaikuttivat eniten palvelut (+1,88 prosenttiyksikköä, p.), seuraavina elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka (+0,46 p.), muut kuin energia-alan teollisuustuotteet (+0,11 p.) ja energia (-0,29 p.).
EKP:n tavoite on lähempänä, mutta pohjainflaatio pysyy tahmeana
Kuluttajahintainflaatio lähestyy EKP:n 2 % tavoitetta, kun pohjainflaatio pysyy suurin piirtein ennallaan.
”Elokuussa 2,2 % (vuositasolla) laskeneen kokonaisinflaation jälkeen näemme kokonaisinflaation taantuvan kohti EKP:n 2 % tavoitetta tai jopa alle sen”, Generali Investmentsin vanhempi ekonomisti Martin Wolburg sanoi Morningstarille. ”Tärkein ajuri lienee öljyn ja kaasun hintojen lasku, joka sysää energiainflaation vielä enemmän disinflatiiviselle alueelle kuin edelliskuussa (-3,0 % vuositasolla).”
”Odotamme kuitenkin edelleen yleistä tahmeaa pohjainflaatiota, sillä palkkakehitys pysyi todennäköisesti vahvana, sillä palkkaseuranta havaitsi elokuussa 3,9 prosenttia vuositasolla. Lisäksi jonkinlainen (olympialaisten jälkeinen) palvelujen hinnanhelpotuksen pitäisi laajalti kompensoitua tavaroiden alennusmyyntikauden päättymisellä. Näin ollen uskomme, että jopa alle 2 % kokonaisinflaatioluku ei vaikuta juurikaan EKP:n neuvoston keskusteluun politiikan keventämisen nopeuttamisesta.”
Palveluinflaatio, jota pidetään luotettavimpana pohjainflaation mittarina, on tähän asti ollut ”tahmea”, mutta Goldman Sachsin 22.9. julkaistun inflaatioennusteen mukaan palveluinflaatio laskee 4,10 %:iin vuositasolla ”osittain olympialaisten purkautumisen vuoksi”. Goldman Sachsin odotukset YKHI:n pohjainflaatiosta ovat kuitenkin hieman konsensusta korkeammat (2,80 % vuositasolla verrattuna elokuun 2,83 %:iin vuositasolla).
Leikkaako EKP korkoja lokakuussa?
Seuraava EKP:n kokous, jota isännöi Banke Slovenije, pidetään 17. lokakuuta, ja kauppiaiden vedot koronlaskun suhteen nousivat viimeaikaisten heikkojen taloustietojen jälkeen. Reutersin 26.9.tekemän kyselyn mukaan rahamarkkinahinnat asettavat nyt 50-60 prosentin todennäköisyydelle, että EKP laskee talletuskorkoaan 25 peruspisteellä 3,25 prosenttiin, kun viikko aiemmin todennäköisyys oli 35 prosenttia. Ekonomistien mielipiteet poikkeavat kuitenkin toisistaan.
”Inflaation näyttäessä asettuvan siihen tai sen ympärille, missä sen pitäisi olla, ja työttömyyden pysyessä vakaana EKP:n tulisi vahvistaa toimintalinjaansa. Odotuksissa oli vielä yksi leikkaus ennen vuoden 2024 loppua, mikä on tietojen valossa hyvin saavutettavissa”, Morningstarin Field sanoi.
T. Rowe Pricen Euroopan pääekonomistin Tomasz Wieladekin mukaan euroalueen PMI-indeksin odottamaton supistuminen syyskuussa ei yksinään ”käännä vaakakuppia” EKP:n leikkauksen suhteen lokakuussa. Composite PMI -indeksi supistui syyskuussa 49,0:aan eli alle 50:n rajan, joka erottaa kasvun supistumisesta. Se oli ensimmäinen kerta sitten helmikuun.
”Yleisen yritystoiminnan supistuminen johtui euroalueen teollisuuden syvenevästä laskusuhdanteesta, jossa tuotanto väheni jo kahdeksantenatoista kuukautta peräkkäin ja nopeimmin koko viime vuoden aikana”, selitti tiedot julkaissut S&P Global. ”Vaikka palvelualojen yritystoiminta jatkoi kasvuaan, viimeisin laajeneminen oli vain marginaalista ja heikointa sitten helmikuun.”
”Euroalueen PMI-indikaattorit ovat varmasti dovish-alueella, mutta eivät tarpeeksi, jotta EKP leikkaisi lokakuussa. Paljon epävarmuutta lienee kuitenkin hälvenemässä Yhdysvaltain vaalien jälkeen. Uskon edelleen, että asteittainen leikkauskierros on edelleen todennäköisin lopputulos”, Wieladek totesi 23.9. päivätyssä muistiossaan.
Goldman Sachsin ekonomistit säilyttivät 26. syyskuuta päivätyssä huomautuksessa odotuksensa joulukuun leikkauksesta, mutta he näkevät ”riskin lokakuun leikkauksesta, jos tulevissa tiedoissa näkyy lisää merkkejä toiminnan heikkoudesta ja ensi viikon inflaatiolaskelma osoittaa huomattavaa edistystä palvelujen inflaation hidastumisessa”.
IG Italian vanhempi markkinastrategi Filippo Diodovich suhtautuu myönteisemmin EKP:n rahapolitiikan muuttamiseen ensi kuussa.
”Uskomme, että tämä makrotaloudellinen data voi lisätä keskustelua EKP:n neuvostossa aggressiivisempien rahapoliittisten toimenpiteiden edistämiseksi. Inflaatiopaineiden väheneminen ja Euroopan työmarkkinoiden heikkeneminen voivat saada EKP:n siirtymään ”asteittaisesta” rahakustannusten alentamislinjasta (25 peruspisteen koronleikkaus neljännesvuosittain) paljon aggressiivisempaan strategiaan (25 peruspisteen leikkaus lokakuussa ja mahdollisesti 25/50 peruspisteen leikkaus joulukuussa)”, hän sanoi 23.9..
EKP ei ole sitoutunut tiettyyn polkuun
Viimeisimmässä, 26. syyskuuta julkaistussa taloustiedotteessaan EKP:n henkilöstö vahvisti kesäkuun inflaationäkymät. Kokonaisinflaation odotetaan olevan ”keskimäärin 2,5 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026”.
”Inflaation odotetaan jälleen nousevan tämän vuoden loppupuolella, osittain siksi, että energian hintojen aiemmat jyrkät laskut jäävät pois vuositasolla”, siinä sanottiin.
”Inflaation pitäisi sitten laskea kohti EKP:n neuvoston tavoitetta ensi vuoden jälkipuoliskolla”.
EKP:n pohjainflaatioennusteita tarkistettiin hieman ylöspäin, ”koska palvelujen inflaatio on ollut odotettua nopeampaa”. EKP odottaa kuitenkin edelleen, että ”pohjainflaatio laskee nopeasti tämän vuoden 2,9 prosentista 2,3 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2026”.
EKP on edelleen sitoutunut palauttamaan inflaation takaisin 2 % tavoitteeseensa ja mukauttaa korkoja tietojen ja taloudellisten olosuhteiden perusteella. Ja EKP:n neuvosto noudattaa edelleen kokouskohtaista lähestymistapaa sitoutumatta tiettyyn korkopolkuun.
