Eurostatin pikaennakon mukaan euroalueen kuluttajahintaindeksi nousi syyskuussa 1,8 % vuositasolla. Se laski elokuun 2,2 % ja heinäkuun 2,6 % , ja vastasi ekonomistien odotuksia. Pohjainflaatio, joka osoittaa hinnat ilman energia- ja elintarvikekustannuksia, laski hieman 2,7 prosenttiin elokuun 2,8 prosentista ja heinäkuun 2,9 prosentista.
”Heinäkuun inflaatiopiikin jälkeen sijoittajat ovat tyytyväisiä siihen, että inflaatio laski toista kuukautta peräkkäin, sillä syyskuussa inflaatio laski odotuksia alhaisemmaksi 1,8 % , mikä on alhaisin lukema yli kolmeen vuoteen. Jatkuva lasku tarkoittaa myös sitä, että olemme Euroopan keskuspankin 2 % tavoitetason alapuolella”, sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan markkinastrategi.
”Myös pohjainflaatio, eli mittari, jossa polttoaineiden ja elintarvikkeiden kaltaiset epävakaat osatekijät on poistettu, laski 10 peruspistettä 2,7 %:iin. Tämä luku on tosin edelleen huomattavasti korkeampi kuin 2 prosentin inflaatiotavoite, mutta ainakin se on menossa oikeaan suuntaan”, Field lisäsi.
”Kun inflaatio näyttää olevan siinä tai suunnilleen siinä, missä sen pitäisi olla, ja työttömyys on vakaa, EKP:n olisi vahvistettava toimintalinjansa. Odotukset olivat, että toinen leikkaus tehtäisiin ennen vuoden 2024 loppua, mikä on datan perusteella hyvin mahdollista”.
Syyskuun alustavassa inflaatioluvussa suurimman panoksen odotetaan Eurostatin mukaan tulevan palveluista (4,0 %, kun se elokuussa oli 4,1 %), seuraavina elintarvikkeista, alkoholista ja tupakasta (2,4 %, kun se elokuussa oli 2,3 %), muista kuin energia-alan teollisuustuotteista (0,4 %, vakaa elokuuhun verrattuna) ja energiasta (-6,0 %, kun se elokuussa oli -3,0 %).
Euroopan suurimmat taloudet johtivat inflaation laskua
Maakohtaiset tiedot osoittivat laskua useimmissa euroalueen talouksissa. Maanantaina julkaistujen maan tilastoviraston Destatisin ennakkotietojen mukaan hinnat olivat Saksassa vain 1,6 % korkeammat kuin vuotta aiemmin, kun ne elokuussa olivat 1,97 %. Pohjainflaation odotetaan kuitenkin nousevan 2,7 prosenttiin, Destatis totesi.
”Saksan inflaatio laski jälleen syyskuussa, mikä antaa EKP:n kyyhkysille lisää syytä harkita koronlaskuoptioiden palauttamista lokakuun kokouksessa. Siinä on kaikki, mitä EKP tarvitsee”, ING:n Global Macro -yksikön johtaja Carsten Brzeski kommentoi 30. syyskuuta. ”Ensi silmäyksellä kokonaisinflaation lasku on jälleen seurausta energian hintojen suotuisista perusvaikutuksista. Syyskuussa bensiinin hinnat olivatkin noin 15 prosenttia ja sähkön hinnat noin 25 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten. Toisella silmäyksellä joidenkin alueellisten inflaatiotietojen osatekijät viittaavat kuitenkin inflaation hidastumisen varovaiseen laajenemiseen”, Brzeski lisäsi.
Ranskassa inflaatio laski syyskuussa 1,2 prosentiin vuositasolla, kun se elokuussa oli 2,2 prosenttia ja heinäkuussa 2,7 prosenttia, Insee-tilastovirasto ilmoitti 27. syyskuuta.
Espanjassa hintojen nousu hidastui 1,5 prosenttiin, kun se elokuussa oli 2,2 prosenttia, paikallisen tilastokeskuksen INE:n niin ikään 27. syyskuuta antamien pikaennakkotietojen mukaan. Italiassa kuluttajahintaindeksi nousi ISTAT:n 30. syyskuuta tekemien alustavien laskelmien mukaan 0,7 prosenttia edellisvuodesta (elokuun 1,1 prosentista).
Alankomaissa inflaatio pysyi kansallisen tilastokeskuksen CBS:n mukaan suhteellisen korkealla 3,5 prosentissa elokuun 3,6 prosentin ja heinäkuun 3,7 prosentin inflaation jälkeen. Inflaatiota kiihdytti lähinnä palvelujen inflaatio, joka oli syyskuussa 5,6 prosenttia palkkojen nousun vuoksi.
Laskeeko EKP korkoja lokakuussa?
EKP:n seuraava kokous pidetään 17. lokakuuta, ja todennäköisyys toiselle koronlaskennalle on noussut jyrkästi viime viikolla. Kun yksittäisten Euroopan maiden inflaatiotiedot on otettu huomioon, ”suurin osa markkinoista odottaa 25 peruspisteen koronalennusta lokakuussa”, Aegon Asset Managementin sijoitusjohtaja Olaf van den Heuvel sanoi sijoittajatilaisuudessa maanantaina.
Deutsche Bankin analyytikot kirjoittivat tiistaina muistiossaan, että ”ei ole mitään syytä odottaa” sen jälkeen, kun Saksan inflaatio oli laskenut ”odotettua syvemmälle”. Tämän jälkeen analyytikot ”nopeuttavat EKP:n seuraavaa koronalennusta 25 peruspisteellä joulukuusta lokakuuhun” ja lisäävät, että tällainen leikkaus ”tasapainottaisi paremmin inflaatiokehitykseen kohdistuvia riskejä tulevaisuudessa, mutta korot pysyvät rajoittavina”.
Samaan aikaan Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde itse antoi vihjeen maanantaina Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa sanomalla, että ”viimeaikainen kehitys vahvistaa luottamustamme siihen, että inflaatio palaa tavoitteeseen ajoissa” ja että ”otamme tämän huomioon seuraavassa rahapoliittisessa kokouksessamme lokakuussa”, Politicon mukaan.
Deutsche Bankin analyytikot näkevät myös tilaa EKP:n inflaatioennusteiden positiivisille tarkistuksille. ”Viimeaikainen nopeampi lasku tekee todennäköisemmäksi, että EKP tarkistaa ennusteitaan alaspäin joulukuussa ja näkee inflaation lähentyvän kestävästi tavoitetta aiemmin kuin vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä”, he kirjoittavat.
EKP laski talletusmahdollisuuden korkoa 25 peruspisteellä 3,50 prosenttiin 12. syyskuuta sen jälkeen, kun se oli laskenut sitä 25 peruspisteellä 6. kesäkuuta, mikä oli ensimmäinen lasku viiteen vuoteen.
