Eri puolilla Eurooppaa useimmat keskuspankit ovat alkaneet lieventää viime vuosien aggressiivista suhtautumistaan korkean inflaation hillitsemiseksi. Useimmissa maissa inflaatio on laskenut lähelle päättäjien tavoitteita, ja ne yrittävät nyt ohjata talouksiaan varovasti kohti niin sanottua pehmeää laskua. Korkojen pitäminen liian korkealla liian pitkään voi vahingoittaa taloutta työttömyyden lisääntymisellä ja talouskasvun hidastumisella.
Näin ei kuitenkaan ole Norjan keskuspankin kohdalla. Kun naapurimaat keventävät rahapolitiikkaa, norjalaiset pysyvät ekonomistien mukaan todennäköisesti korkeimmassa ohjauskorossa sitten marraskuun 2008 loppuvuoden ja pitkälle kevääseen 2025.
Miksi Norges Bank ei laske korkoja?
”Miksi he leikkaisivat ohjauskorkoa?” Nordean pääekonomisti Kjetil Olsen sanoi Morningstarin haastattelussa. ”Lähtökohtana on, että inflaatio on edelleen liian korkea: pohjainflaatio oli 3,2 prosenttia viimeisimmässä mittauksessa, ja näkymät ovat, että inflaatio on hyvin jäykkä jatkossa.”
Lisäksi Norjan työttömyys on historiallisen alhaisella tasolla, jopa alhaisempi kuin ennen pandemiaa, hän lisää. Norjan talous on selvinnyt korkojen noususta paljon odotettua paremmin ja paljon paremmin kuin monet muut maat. Yksi syy tähän on se, mitä Olsen kuvailee Norjan talouden lisäjalaksi, jota monilla muilla ei ole: öljy ja kaasu.
"Öljy- ja kaasualalla on meneillään noususuhdanne, joka johtuu hallituksen tarjoamista verokannustimista, jotka kannustivat alan yrityksiä merkittäviin investointeihin. Ala on keskeinen osa taloutta ja on toiminut sen puskurina," hän selittää.
SEB:n Norjan johtava kansainvälinen strategi Amanda Sundström kertoo Morningstarille, että monet Norjan talouden osa-alueet kamppailevat, erityisesti korkoherkät alat, kuten rakennusala. Kuitenkin öljy- ja kaasuala tukee taloutta, mikä on johtanut siihen, että Norjan palkat ovat kasvaneet yli 5 prosenttia jo toisena vuonna peräkkäin.
”Kun inflaatio on noin 3 prosentin tuntumassa, norjalaiset näkevät reaalipalkkojen kasvua ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, mikä lisää kulutusta”, Olsen selittää.
Norjalaisilla perheillä menee paremmin kuin ennen pandemiaa
Toinen merkittävä ero on se, että kun COVID-19-pandemia iski, Norges Bankilla oli positiivinen korko, jota sitten leikattiin 1,5 prosenttiyksiköllä. Tämä on jyrkkä ero Ruotsiin, Sveitsiin ja euroalueeseen, joissa korko oli jo 0 tai alempi.
Kjetil Olsen selittää: ”Koronlaskun vaikutus oli siis ostovoiman kasvu kaikille velkaantuneille norjalaisille, mutta kyse on siitä, että emme voineet käyttää tätä lisääntynyttä ostovoimaa, koska kaikki suljettiin. Kulutus ei siis kasvanut normaaliin tapaan suuren ostovoiman ansiosta - päinvastoin - kulutus laski.”
”Tuloksena oli säästöjen valtava kasvu, ja pelkästään se, että säästöt palasivat normaaliksi COVIDin jälkeen, kun talous avautui uudelleen, pyyhki pois ainakin kolmen ensimmäisen prosenttiyksikön koronnostojen vaikutuksen.”
Pääekonomistin mukaan norjalaisen keskivertoperheen ostovoima ylittää tammikuun 2020 enimmäisvelan tason jo tänä vuonna. Samaan aikaan ruotsalaisen keskivertokotitalouden ostovoima on laskenut 20 prosenttia.
"Ensi vuotta kohti mentäessä on odotettavissa buumi," Olsen ennustaa.
Heikko valuutta vaikeuttaa Norjan korkopolitiikkaa
Kuten kaikissa pienissä ja avoimissa talouksissa, Norjan valuutalla on merkittävä rooli inflaation kehityksessä. Norges Bank korostaa edelleen Norjan kruunun tärkeyttä, joka on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. "Heikko Norjan kruunu tarkoittaa, että maahan tuodaan korkeampaa inflaatiota, mikä voi vaikuttaa myös palkanmuodostukseen, koska se heikentää hallitsevan öljy- ja kaasusektorin kannattavuutta," Sundström sanoo. Kun öljyn hinta laskee, Norjan kruunulla on taipumus heikentyä, mikä heijastuu Norjan kruunun ja Ruotsin kruunun väliseen vaihtokurssiin.
”Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tämä johtuu mielestäni suurelta osin siitä, että norjalaisilla, kuten ruotsalaisillakin, on hyvin paljon varallisuutta, joka on sijoitettu ulkomaille. Huomattava osa näistä kruunuvirroista on tehty ilman valuuttasuojausta, jolla olisi muuten voinut olla vastavaikutus”, Sundström perustelee ja lisää, että taloudellinen epävarmuus ja korkeat korot maailman tärkeimmässä taloudessa, Yhdysvalloissa, ovat olleet viime vuosina merkittävässä asemassa.
”Korkojen pitäminen ennallaan, kun muut keskuspankit laskevat niitä, voi olla riskialtista”, Sundström jatkaa ja vetää yhtäläisyyksiä Ruotsin keskuspankin toimintaan:
Ruotsin keskuspankki on aiemmin ollut tilanteissa, joissa kruunun valuuttakurssilla on ollut suhteettoman suuri merkitys rahapolitiikassa, mutta on viime aikoina siirtynyt pois tästä lähestymistavasta. Vaikka valuuttakurssi on tärkeä tekijä inflaatiokehityksessä, uskon, että pienten ja avointen talouksien keskuspankit voivat tehdä virheitä, jos ne sitovat rahapolitiikan liian tiukasti valuuttakurssiin. Sitä ohjaavat pitkälti globaalit olosuhteet, ja Norjan tapauksessa on riski, että rahapolitiikka on sen vuoksi liian tiukkaa.
Kjetil Olsen ei kuitenkaan näe heikon Norjan kruunun aiheuttamaa tuontiin liittyvää inflaatiota suurena ongelmana. Toisin kuin monissa muissa maissa, Norjaan tuodaan vain vähän raaka-aineita, jotka jalostettaisiin tuotteiksi ja viedään ulkomaille. Norjassa on sen sijaan runsaasti raaka-aineita kotimaassa, mikä tarkoittaa, että heikon valuutan vaikutus on Norjassa suurempi kuin monissa muissa talouksissa.
On kuitenkin selvää, että Norges Bank haluaa nähdä Norjan kruunun vahvistuvan ja toivoo, että kasvava korkoero kauppakumppaneihin nähden antaa lisätukea heikkokuntoiselle valuutalle.
Milloin ja kuinka paljon Norges Bank laskee korkoja?
Norges Bank ennustaa ensimmäisen koronlaskun tapahtuvan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, ja yhteensä neljä koronlaskua vuoden aikana. Pankki arvioi, että ohjauskorko nousee nykyisestä 4,50 prosentista 3,7 prosenttiin. Nordean mukaan tämä ennuste on liian pehmeä, ja se odottaa vain kahta koronlaskua vuonna 2025.
"Uskomme, että kasvu on ensi vuonna vahvempaa kuin Norges Bank arvioi, mikä tarkoittaa, että keskuspankin esittämässä korkopolussa on nousuvaraa", toteaa Kjetil Olsen.
SEB puolestaan päätti muuttaa joulukuun koronleikkausennustettaan syyskuun kokouksen jälkeen, jossa kävi ilmi, ettei keskuspankilla ole kiirettä leikata korkoja, ellei talous heikkene nopeammin. Nyt SEB ennustaa ensimmäistä koronlaskua maaliskuussa 2025. Vuoden 2025 loppuun mennessä SEB odottaa Norges Bankin toteuttavan neljä koronlaskua, mikä laskisi ohjauskoron 3,50 prosenttiin.
