Euroopan keskuspankki laskee 17. lokakuuta pidettävässä rahapoliittisessa kokouksessaan ohjauskorkoa todennäköisesti vielä 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin. Useat neuvoston jäsenet, kuten EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau, ovat viime päivinä ja viikkoina välittäneet tämän viestin varsin selvästi, varsinkin kun inflaatio on nyt alle tavoitteen. Ajatus siitä, että koronlasku todennäköisesti toteutuu ensi viikolla, on vielä melko tuore. Osa ekonomisteista kyseenalaistaa lokakuun koronlaskun todennäköisyyden ja suuntaa huomionsa sen sijaan joulukuun kokoukseen.
EKP:n inflaatiotavoite on 2 prosenttia, ja syyskuussa alustava inflaatiovauhti jäi tämän alle, ollen 1,8 prosenttia.
”Viimeaikainen kehitys vahvistaa luottamustamme siihen, että inflaatio palaa tavoitetasolle hyvissä ajoin”, Lagarde sanoi Euroopan unionin parlamentin kuulemistilaisuudessa 30. syyskuuta. ”Otamme tämän huomioon seuraavassa rahapoliittisessa kokouksessamme lokakuussa.”
Villeroy de Galhau sanoi italialaiselle La Repubblica -sanomalehdelle, että EKP todennäköisesti laskee korkoja lokakuussa.
Koronlaskut todennäköisesti lokakuussa ja joulukuussa
”Kun 90 prosenttia ekonomisteista ennustaa Euroopan keskuspankin talletuskorkojen 25 peruspisteen leikkausta ensi viikolla, tämä päätös näyttää lähes varmalta. Kyseessä on kolmas 25 peruspisteen koronlasku kesäkuun jälkeen, eli EKP:n toivoma hidas ja järjestelmällinen korkojen lasku”, sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan markkinastrategi.
Asiantuntijat pitävät myös joulukuun lisäkoronalennusta varmana, ja rahamarkkinat arvioivat tällä hetkellä 25 peruspisteen alennuksia loka- ja joulukuuksi.
"Euroopan inflaatio laski syyskuussa 1,8 prosenttiin, mikä on alhaisin taso yli kolmeen vuoteen ja jää alle keskuspankin 2 prosentin tavoitteen. Vaikka pohjainflaatio on edelleen korkeammalla, sen selvästi laskeva kehitys on myönteinen merkki. Euroopan työttömyys on ennätysalhaalla, mutta kansainvälisessä vertailussa edelleen korkea, lähes 6 prosenttia", Field lisää.
Euroalueen inflaatio voi nousta jälleen neljännellä kvartaalilla
”Mihin tahansa rahapoliittiseen kevennysohjelmaan liittyy riskejä, mutta tässä vaiheessa riski talouden ylikuumenemisesta lisäkoronalennusten vuoksi vaikuttaa vähäiseltä. EKP haluaa tietysti edetä varovasti ja antaa korkojen löytää oikean tason, mutta suunta tästä eteenpäin on selvä”, Field sanoo. Ekonomistit odottavat EKP:n korkojen laskevan 2,5 prosenttiin seuraavien 12 kuukauden aikana.
Pimcon salkunhoitaja Konstantin Veit huomauttaa Morningstarin haastattelussa, että keskuspankkiirien viimeisimmät kommentit ovat vastakohta syyskuun kokoukselle, jossa Lagarde vielä vihjasi, että ennen joulukuuta käytettävissä olevat tiedot eivät todennäköisesti riitä perustelemaan koronmuutosta. Syyskuun alustava inflaatiolukema 1,8 prosenttia vastasi markkinoiden odotuksia eikä ollut kaukana EKP:n omista ennusteista.
Inflaation odotetaan kuitenkin nousevan jälleen neljännellä neljänneksellä, kun energian hintojen aiemmat jyrkät laskut poistuvat vertailuluvuista, ja palveluinflaatio on pysynyt korkeana, 4 prosentissa. Viime aikoina euroalueen talousluvut ovat tuottaneet pettymyksiä.
”Uskon, että EKP haluaa laskea ohjauskoron 3 prosenttiin mahdollisimman nopeasti riskienhallinnan näkökulmasta, ja tuo taso on edelleen rajoittava”, Veit sanoo.
Voisiko EKP pitää korot ennallaan lokakuussa?
ING:n Carsten Brzeski viittaa myös EKP:n syyskuun kokouksessa käyttämään sanamuotoon, jossa vaikutti selvältä, että seuraava koronlasku olisi mieluummin joulukuussa. Vaikka myös Brzeski odottaa koronlaskun tapahtuvan 17. lokakuuta, hän ei sulje yllätystä täysin pois. Eihän edellisen kokouksen jälkeen ole julkaistu yhtään ”kovaa” taloustietoa.
”Olemme paljon vähemmän varmoja kuin rahoitusmarkkinat siitä, että EKP todella laskee korkoja ensi viikolla. Tärkein kysymys EKP:lle on, miten se tulkitsee datariippuvuuden ja datapisteriippuvuuden välisen eron. Jos kaikkia viimeaikaisia tietoja pidetään yhtenä isona datapisteenä, ei ole mitään syytä leikata lokakuun kokouksessa. Jos sitä pidetään yhtenä isona disinflatiivisten tietojen sarjana, niin on, Brzeski kirjoitti blogikirjoituksessaan 6. lokakuuta.
”Joka tapauksessa, jos EKP päättää leikata korkoja ensi viikolla, se merkitsisi tärkeää muutosta sen omassa reaktiofunktiossa.”
Kuinka alas EKP leikkaa korkoja?
Myös Deutsche Bankin ekonomistit ovat tarkistaneet odotuksiaan ja odottavat nyt nopeampia koronlaskuja kuin kesällä.
”Sen sijaan, että ohjauskorot palaisivat neutraaliin tasoon (2,00-2,50 %) vuoden 2025 loppuun mennessä, odotamme nyt, että neutraalit korot saavutetaan puoli vuotta aikaisemmin vuoden 2025 puolivälissä”, he kirjoittivat 1. lokakuuta julkaistussa tutkimusmuistiossaan otsikolla ‘No reason to wait’. Tämä merkitsisi 0,25 prosenttiyksikön lisäleikkausta koroista jokaisessa neljässä kokouksessa vuoden 2025 alkupuoliskolla.
Rothschildin Saksan korkotuottojen johtaja Bastian Freitag odottaa myös nopeita koronlaskuja. ”Kokonaisinflaation lasku ei johdu pelkästään energian hintojen laskusta vaan myös pohjainflaation hidastumisesta”, Freitag sanoo.
”Vuodelle 2025 odotamme nyt nopeampia koronlaskuja, mahdollisesti jokaisessa EKP:n kokouksessa, kunnes neutraali korkotaso (2,0-2,5 %) saavutetaan.”
EKP aloitti koronlaskusyklinsä kesäkuussa, mutta piti tauon heinäkuussa. Viimeisessä kokouksessa syyskuussa, neuvosto leikkasi sitten talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiin. Syyskuun 18. päivän jälkeen EKP:n kolme ohjauskorkoa ovat olleet seuraavat:
- Talletuskorko: 3,5%, kun se oli 3,75%
- Perusrahoitusoperaatioiden korko: 3,65 %, kun se oli 4,25 %.
- Maksuvalmiusluoton korko: 3,9 %, kun se oli 4,50 %
Muut suuret eurooppalaiset keskuspankit ovat myös aloittaneet koronlaskusyklinsä, joista merkittävin on Sveitsin keskuspankki. Se toimi ensimmäisenä suurista länsimaisista keskuspankeista, laskien korkoja jo maaliskuussa. Tätä seurasivat lisäkoronlaskut kesä- ja syyskuussa.
Miten koronlaskut vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on tapana nousta, kun koronlaskuja odotetaan. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku puolestaan tarkoittaa alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Erityisesti aiemmin korkeampien korkojen aikana liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat muuttuvat tuottojen kannalta houkuttelevammiksi matalien korkojen ympäristössä.
Samalla pankkitilien säästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on huono asia säästäjille. Säästäjien saamat korot määräytyvät pitkälti talletusmahdollisuuden mukaan, joka määrittelee koron, jonka pankit saavat tallettamalla rahaa EKP:hen yön yli.
Lainanottajat taas hyötyvät korkojen laskusta, sillä kulutusluotot ja asuntolainat tulevat edullisemmiksi.
