EKP leikkaa korkoja odotetusti, disinflaatio "oikealla tiellä"

Tietojen mukaan syyskuun kokonaisinflaatio oli 1,7 prosenttia, kun se elokuussa oli 2,2 prosenttia, ja hieman alle Eurostatin oman pikaennakon, joka oli 1,8 prosenttia. Pohjainflaatio, josta on poistettu epävakaat energia- ja elintarvikekustannukset, laski hieman eli 2,7 prosenttiin elokuun 2,8 prosentista. ”Saapuneet tiedot inflaatiosta osoittavat, että disinflaatioprosessi on hyvässä vauhdissa”, EKP totesi lausunnossaan.

Se muutti kuitenkin tulevaa inflaatiota koskevaa sanamuotoa ja antoi ymmärtää, että loppuvuoden aikana tapahtuneen inflaation nousun jälkeen inflaatio voi laskea EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen nopeammin kuin se syyskuussa ennakoi. Sen sijaan, että se olisi ennustanut tämän tapahtuvan ”ensi vuoden jälkipuoliskolla”, torstain lausunnossa oli sanamuoto ”ensi vuoden aikana”.

Morningstarin markkinastrategi Michael Field kommentoi, että ”tässä vaiheessa riski talouden ylikuumenemisesta lisäkoronalennusten vuoksi vaikuttaa vähäiseltä”.

”EKP haluaa tietysti edetä varovasti ja antaa korkojen löytää oikean tason, mutta suunta tästä eteenpäin on selvä. Kun ekonomistit odottavat EKP:n korkojen laskevan 2,5 prosenttiin seuraavien 12 kuukauden aikana, meidän pitäisi ennakoida yhtä paljon. ”

Kyseessä on EKP:n kolmas koronlasku 4 prosentin huipputasolta kesäkuussa ja viimeisessä kokouksessa syyskuussa toteutettujen toimien jälkeen. Se on ensimmäinen leikkaus EKP:n neuvoston kokouksen ulkopuolella.

EKP:n ohjauskorkojen muutokset

Lokakuun 23. päivästä alkaen EKP:n kolme ohjauskorkoa ovat:

• Perusrahoitusoperaatioiden korko: 3,40 %, kun se oli 3,65 %

• Maksuvalmiusluoton korko: 3,65 %, kun se oli 3,90 %

• Talletuskorko: 3,25 %, kun se oli 3,50 %

Tällä hetkellä tärkein korko on talletuskorko, jolla määritellään korko, jonka pankit saavat tallettamalla rahaa keskuspankkiin yön yli. Se on myös tärkein korko säästäjille, sillä se vaikuttaa suoraan säästö- tai sekkitileille kertyvään korkoon.

Markkinoiden reaktio EKP:n korkomuutoksiin

Euroopan osakkeet pysyivät suurin piirtein ennallaan, mutta euro kääntyi negatiiviseksi suhteessa dollariin ilmoituksen jälkeen.

Joulukuun lisäkoronalennusta pitää lähes varmana myös 90 prosenttia Reutersin 8. lokakuuta kyselyyn osallistuneista ekonomisteista, ja rahamarkkinat hinnoittelevat joulukuun koronalennukset 25 peruspisteen suuruisiksi.

Syyskuussa vain 12 prosenttia Reutersin kyselyyn vastanneista ekonomisteista oli ennustanut lokakuun koronlaskua, mutta useimmat muuttivat näkemyksiään ja ennustivat koronlaskuja sekä loka- että joulukuussa syyskuun inflaatiotietojen ja EKP:n neuvoston jäsenten, kuten EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden, vähättelevien kommenttien jälkeen.

Miksi EKP kiihdyttää korkojen leikkausten nopeutta?

”EKP:n virkamiehet myönsivät pitkälti, että kasvuun kohdistuvat laskuriskit alkoivat realisoitua, erityisesti 23. syyskuuta julkaistun PMI-ennakkotuloksen jälkeen”, Goldman Sachs totesi ennen kokousta laatimassaan muistiossa.

”Lagarde ja johtokunnan jäsen Schnabel totesivat, että talouden elpyminen 'kohtasi vastatuulia', joita '[ei voida] jättää huomiotta'.”

AllianzGI:n globaalin korkosijoitusjohtajan Michael Krautzbergerin mielestä ”tämä koronlaskujen nopeutuminen on perusteltua, sillä euron trendin alittavan talouskasvun ja tavoitteen mukaisen inflaation yhdistelmä puoltaa paljon nykyistä vähemmän rajoittavaa rahapolitiikkaa”.

”Kiinan viimeaikaisen poliittisen tuen toivotaan auttavan Saksan kaltaisia herkkiä kauppamarkkinoita, mutta epäilemme, että se ei riitä kompensoimaan alueen heikkoa kotimaista kysyntää. On myös olemassa vaara, että marraskuussa pidettävien Yhdysvaltain vaalien jälkeen kauppakiistat palaavat poliittiselle asialistalle - ei vain Yhdysvaltain ja Kiinan välillä vaan myös EU:n kanssa - mikä aiheuttaa uusia kasvuriskejä”, hän totesi 15. lokakuuta päivätyssä muistiossaan.

Kaikki katseet EKP:n joulukuun ennusteisiin

Tähän kokoukseen ei suunniteltu uusia inflaatio- tai kasvuennusteita. Viimeisimmissä inflaationäkymissään viime kuussa keskuspankki ennusti kesäkuun ennusteiden tapaan keskimääräiseksi kokonaisinflaatioksi 2,5 prosenttia vuonna 2024, 2,2 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026. Pohjainflaatioennusteita tarkistettiin hieman kesäkuusta, mutta EKP:n henkilöstö odotti edelleen pohjainflaatiolukujen nopeaa laskua tämän vuoden 2,9 prosentista 2,3 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2026.

Talouden osalta EKP ennusti viimeksi 0,8 prosentin kasvua vuonna 2024, joka nousee 1,3 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2026. Tätä tarkistettiin hieman alaspäin kesäkuun ennusteista, jotka olivat 0,9 %, 1,4 % ja 1,6 %, mikä johtuu pääasiassa kotimaisen kysynnän heikommasta panoksesta lähivuosineljänneksinä.

Uudet makrotaloudelliset ennusteet julkaistaan joulukuussa.

Kuinka alas euroalueen korot laskevat?

Markkinat ennakoivat joulukuussa 25 peruspisteen laskua, mutta tuleva kehitys on epävarmempaa.

T. Rowe Pricen Euroopan pääekonomistin Tomasz Wieladekin mukaan EKP todennäköisesti leikkaa parissa seuraavassa kokouksessa, mutta hän lisäsi, että ”hännät EKP:n rahapolitiikan tulosten ympärillä ovat tällä hetkellä erityisen paksuja ja riippuvat Kiinan ja Yhdysvaltojen kehityksestä”.

Joukkolainamarkkinat odottavat jo nyt yhtä koronlaskua jokaisessa EKP:n kokouksessa huhtikuuhun 2025 asti. ”Markkinat odottavat talletusmahdollisuuden 'laskeutuvan' 2 prosenttiin kesällä 2025”, sanoi Carmignacin sijoituskomitean jäsen Kevin Thozet ennen kokousta. ”Tällainen odotus vaikuttaa oikeudenmukaiselta ottaen huomioon nykyisen ympäristön. Mutta mitä seuraavaksi tapahtuu, kuten aina, on avoin keskusteluille.”

RBC BlueBay Asset Managementin vanhempi salkunhoitaja Kaspar Hense sanoo, ettei EKP:llä ole kiire, sillä todelliset riskit ovat poliittisia. Trumpin voitto voisi pakottaa EKP:n pitämään valuutan heikkona. Mutta tammikuussa tapahtuvaan virkaanastujaisiin asti ”se on todennäköisesti tasaista menoa”, ja 25 bps:n lasku joka kokouksessa tuo korot neutraaliin tasoon kesällä 2025.