Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan 12. joulukuuta pidettävässä rahapoliittisessa kokouksessaan vielä 0,25 prosenttiyksiköllä 3,00 prosenttiin. Tämä odotus on linjassa EKP:n strategian kanssa, jonka mukaan inflaatiota pyritään ohjaamaan kohti 2 prosentin tavoitetta euroalueen heikomman talouskasvun vallitessa.
”Vaikka inflaatioluvut ovat viime kuukausina nousseet, kukaan ei odota EKP:n pysähtyvän tai perääntyvän koronlaskujen jatkamisesta”, sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan osakemarkkinoiden strategisti. Kaikki Reutersin hiljattain haastattelemat ekonomistit odottavat vähintään 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua joulukuun kokouksessa, hän lisää.
”Euroalueen inflaatio on 2,3 prosenttia, eli hieman yli EKP:n kahden prosentin tavoitteen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että inflaatio on pääosin hallinnassa. Lähes kaksinumeroisten inflaatiotasojen jälkeen on kuljettu pitkä matka, ja vaikka palkat ovat yhä nousussa, palvelualojen inflaation viimeaikainen kiihtyminen on todennäköisesti väliaikaista”, Field jatkaa.
Keskustelu torstaina toteutettavan koronlaskun suuruudesta on kuitenkin edelleen avoin. Banque de Francen pääjohtaja François Villeroy de Galhau korosti Reutersin haastattelussa, että ovi olisi edelleen auki suuremmalle 0,5 prosenttiyksikön koronleikkaukselle 12. joulukuuta. Hän painotti, että EKP:n on pysyttävä "ennakoivana ja joustavana" rahapoliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Kuinka alas EKP laskee korkoja?
Euroopassa on edelleen riskejä, ja monet niistä ovat laskusuuntaisia. Yhdysvaltojen vuonna 2025 asettamat kaupan rajoitukset ovat nyt nousseet listan kärkeen. Reutersin kyselyyn vastanneet ekonomistit odottavat vielä yhden prosenttiyksikön koronlaskua vuonna 2025, mikä toisi talletuskorot lähelle kahta prosenttia ja antaisi taloudelle tervetullutta hengähdystaukoa, Field lisäsi.
Jotkut analyytikot uskovat, että talletuskorko voisi laskea jopa 1,50 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä, kun taas toiset arvioivat, että EKP saattaa pysyä lähempänä kahta prosenttia tasapainottaakseen kasvun tukemisen ja inflaation kiihtymisen riskin.
Fidelity Internationalin pääomamarkkinastrategi Carsten Roemheld odottaa kuutta 0,25 prosenttiyksikön koronleikkausta vuonna 2025, jolloin talletuskorko laskisi 1,50 prosenttiin eli hieman alle ennustetun 2 prosentin neutraalin koron.
”Odotamme EKP:n laskevan korkoja tasaisesti vuoden 2025 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana”, hän sanoo. Hän ei odota, että EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde antaisi ennakko-ohjeita, sillä keskuspankki ei voi ottaa riskiä uskottavuuden menettämisestä tässä epävarmassa ympäristössä.
DWS odottaa, että EKP laskee ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä jokaisessa viidessä seuraavassa kokouksessaan, jolloin talletuskorko laskisi 2 prosenttiin kesäkuuhun 2025 mennessä, sanoo DWS:n Euroopan ekonomisti Ulrike Kastens. ”Vaikka talousnäkymät ovat heikentyneet ja inflaatio on kehittynyt hieman odotettua paremmin, tämä ei mielestämme luo kiireellistä tarvetta suurempaan koronlaskuun joulukuussa”, hän lisäsi.
Korot: Ei oikea aika ennakoiville ohjauksille
Samalla hän odottaa EKP:n alentavan BKT-ennustettaan tulevassa kokouksessa. DWS on laskenut vuoden 2025 kasvuennustettaan 0,2 prosenttiyksikköä 0,6:een Saksan osalta ja 0,1 prosenttiyksikköä 0,9:ään koko euroalueen osalta, sillä Donald Trumpin vaalivoiton ja kauppatullien uhan myötä Euroopassa on heikentynyt talousnäkymien sentimentti.
Sijoittajat keskittyvät todennäköisesti uusiin makrotaloudellisiin ennusteisiin, jotka ulottuvat ensimmäistä kertaa vuoteen 2027. Kastens odottaa euroalueen saavuttavan 2 prosentin inflaatiotavoitteen vuosina 2025–2027.
EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden odotetaan korostavan pankin sitoutumista pitämään ohjauskorot rajoittavilla tasoilla niin kauan kuin on tarpeen inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi. Hän todennäköisesti toistaa, että lähestymistapa on datasta riippuvainen ja perustuu kokouskohtaiseen arviointiin, ja välttää nimenomaista ennakko-ohjausta. Tätä kantaa tukee EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel, joka totesi hiljattain: ”Kun otetaan huomioon kaikki kohtaamamme epävarmuus, nyt ei ole oikea aika sitoa käsiämme ennakko-ohjauksella.”
Mitkä ovat euroalueen tärkeimmät korot?
EKP aloitti koronlaskusyklinsä kesäkuussa, piti tauon heinäkuussa ja jatkoi koronlaskusykliä syys- ja lokakuussa. EKP:n kolme keskeistä korkoa ovat seuraavat
- Talletusmahdollisuuden korko: 3,25 %
- Perusrahoituskorko: 3,40 %
- Maksuvalmiusluoton korko: 3,65 %
Ranska laukaisee euroalueen myllerryksen
EKP:n haasteita lisää se, että poliittinen epävakaus euroalueen keskeisissä talouksissa on voimistunut. Ranskassa hallituksen kaatuminen epäluottamuslauseäänestyksessä on johtanut joukkovelkakirjalainojen korkoerojen nousuun, ja OAT-Bund-spreadit euroalueen viitelainaan, saksalaiseen bundiin, nousivat 0,85 prosenttiin. Morgan Stanleyn analyytikot ennustavat, että maakohtaista riskiä kuvaavat spreadit voivat nousta 0,95 prosenttiin, jos epäsuotuisat olosuhteet toteutuvat.
Saksassa talousnäkymiä haittaavat sisäpoliittiset taistelut ja ulkoiset paineet, kuten Yhdysvaltojen mahdollinen kauppapolitiikka. Koalition erimielisyydet maan ”velkajarrusta” – perustuslaillinen sääntö, joka rajoittaa valtion lainanottoa – ovat johtaneet hallituskoalition hajoamiseen. Nämä tapahtumat ovat osaltaan aiheuttaneet volatiliteettia Saksan joukkolainojen tuotoissa, jotka ovat nousseet, kun markkinat ovat punninneet pitkittyneen poliittisen pattitilanteen finanssipoliittisia vaikutuksia.
EKP ja Fed kulkevat eri teitä
EKP aloittaa voimakkaan elvytyssyklin, kun taas Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan suhtautuvan asiaan varovaisemmin. Tämä ero saattaa heikentää euroa suhteessa dollariin, mikä voisi suosia euroalueen viejiä. BlackRock Investment Institute odottaa euroalueella suurempia koronalennuksia kuin Yhdysvalloissa: ”Ohjauskorkojen alentaminen voisi vähentää eurooppalaisten säästöhalukkuutta, mikä puolestaan voisi tukea kulutusta.”
Miten koronlaskut vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on taipumus nousta odotettavissa olevien koronlaskujen seurauksena. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku merkitsee alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean korkotason aikana, houkuttelevampia tuoton kannalta.
Samaan aikaan pankkitilien käteissäästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on haitaksi säästäjille. Säästäjien saamat korot riippuvat pääasiassa talletusmahdollisuudesta, jossa määritellään korko, jonka pankit saavat tallettamalla rahaa EKP:hen yön yli. Lainanottajat puolestaan hyötyvät korkojen alenemisesta, sillä kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat.
Milloin EKP:n kokoukset pidetään vuonna 2025?
- 30/01/2025
- 20/03/2025
- 17/04/2025
- 20/06/2025
- 24/07/2025
- 20/09/2025
- 30/10/2025
- 18/12/2025
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
