Marraskuun tuplaleikkauksen jälkeen Ruotsin keskuspankilta (Riksbanken) odotetaan 25 peruspisteen koronlaskua joulukuun kokouksessaan vastauksena inflaation hallintaan saamiseksi. Samalla kotitalouksien kulutusta painaa edelleen korkea korkotaso.
Riksbanken leikkasi ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa toukokuussa sen jälkeen, kun ennätysnopea koronnostosykli alkoi keväällä 2022. Heinäkuun tauon jälkeen syksyn aikana on toteutettu useita koronlaskuja, ja niiden odotetaan jatkuvan myös talvella ja keväällä.
Ohjauskorko Ruotsissa
• Tällä hetkellä 2,75 %.
• Seuraavan koronlaskun odotetaan tapahtuvan 19. joulukuuta 0,25 prosenttiyksiköllä.
• Seuraavat korkoilmoitukset ovat 29. tammikuuta, 20. maaliskuuta ja 8. toukokuuta.
Nouseva työttömyys ja heikko talous puoltavat uusia koronlaskuja
Ruotsin inflaatiovauhti on syksyn aikana yllättänyt hieman ylöspäin, pääasiassa sähkön hinnan aikaisemman ja suuremman kausiluonteisen nousun vuoksi. Sähkön hintojen odotetaan pysyvän korkeina lyhyellä aikavälillä, vaikka sähköfutuurit ovat nousseet huomattavasti vähemmän kevään ja kesän aikana. Swedbankin ekonomistin Carl Nilssonin mukaan inflaatio on kuitenkin todennäköisesti “riittävän lähellä” tavoitetta, jotta Riksbanken voi jättää sen huomiotta. Hän lisää:
“Jopa korkeampi inflaatio tai kulutuksen paraneminen voisi muuttaa tasapainoa, mutta toistaiseksi uskomme, että Riksbanken on päättänyt jatkaa korkojen laskemista.”
Samaan aikaan Ruotsin talous on edelleen heikko. BKT-indikaattori osoitti laskua kolmannella neljänneksellä, ja työllisten määrä on pienempi kuin vuosi sitten. Työttömyys nousi 8,5 prosenttiin kolmannella neljänneksellä, ja Swedbank ennustaa työttömyyden nousevan 8,7 prosenttiin vuoden loppuun mennessä, ennen kuin hidas laskusuuntaus alkaa ensi vuonna.
Danske Bankin pääekonomisti Michael Grahn toteaa analyysissään, että “Ruotsin taloustilanne on ollut odotettua heikompi, mutta nurkan takana on joitakin valonpilkahduksia”. Hänen mukaansa työttömyys on saavuttanut huippunsa ja kasvuvauhti piristyy. Grahn lisää, että “ensisijaisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu, joka johtuu alhaisemmista korkokustannuksista, nopeutuvasta reaalipalkkojen kasvusta ja vahvemmista työmarkkinoista, vauhdittaa kotitalouksien kulutusta ja viime kädessä BKT:n kasvua”.
Grahn jatkaa, että Ruotsin kotitaloudet hyötyvät vuonna 2025 useista keventämisohjelmista, jotka yhdessä viittaavat siihen, että kotitalouksien kulutus piristyy. “Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen, eli lainojen, joissa on kolmen kuukauden kiinteä laina-aika, osuus on kasvanut viime vuosina, ja nykyään Ruotsissa on 75 % vaihtuvakorkoisista lainoista. Asuntolainakannasta 85 % koostuu lainoista, joissa on alle vuoden pituinen kiinteä korkojakso, joten Riksbankenin koronlaskut hyödyttävät kotitalouksia vähitellen vuoden 2025 aikana”, hän kirjoittaa.
Swedbank kuitenkin varoittaa, että kotimaisen kysynnän elpymisen vauhti riippuu siitä, kuinka paljon kotitaloudet säästävät tai käyttävät tulojen kasvusta. Heikon kysynnän jatkuminen vaikeuttaa yritysten kustannusten nousun siirtämistä eteenpäin ja lisää epävarmuutta työmarkkinoilla.
Kuinka paljon BoE, SNB ja SRB ovat laskeneet korkoja?
Sveitsin keskuspankki johti Euroopan suurimpien keskuspankkien joukkoa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskulla maaliskuussa ja toisella kesäkuussa. Englannin keskuspankki oli viimeinen, sillä se laski korkoja vasta elokuun kokouksessaan. Riksbanken puolestaan alensi ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran toukokuussa. Joulukuun 19. päivänä odotetaan korkoilmoituksia Riksbankenilta, Bank of Englandilta ja Norjan keskuspankilta. Yhdysvaltain keskuspankilta puolestaan odotetaan päätöstä edellisenä päivänä.
Tämä on eräiden keskeisten eurooppalaisten keskuspankkien tämänhetkinen korkotilanne:
Kuinka paljon Riksbanken laskee korkoja?
Pitkän nollakorkojen ja negatiivisten korkojen kauden jälkeen monet kysyvät, kuinka paljon Riksbanken aikoo leikata korkoja tulevaisuudessa. Mikä on uusi normaali, ja palaammeko koskaan negatiivisiin korkoihin?
Suurten pankkien ennusteiden mukaan vastaus on selvä: emme palaa nolla- tai negatiivisiin korkoihin pitkään aikaan.
Swedbank odottaa korkojen laskua tulevissa kokouksissa 25 peruspistettä kerrallaan, niin että ohjauskorko on kesään mennessä 1,75 prosenttia. He arvioivat, että korko pysyy ennusteensa loppuun asti, eli joulukuuhun 2026.
SEB puolestaan uskoo, että 2,0 prosentin ohjauskorko saavutetaan jo maaliskuussa 2025, kun korkoa leikataan 25 peruspistettä joulukuussa, tammikuussa ja maaliskuussa.
”Lisääntynyt epävarmuus, muun muassa mahdollisten kauppahäiriöiden vuoksi, on siirtänyt riskikuvaa kohti asteittaisempia koronlaskuja, mutta pidämme ennusteemme, jonka mukaan ohjauskorko saavuttaa 2,00 %:n tason maaliskuussa, ennallaan”, SEB totesi analyysissään.
Myös Nordea uskoo, että Riksbank laskee ohjauskorkonsa vähintään 2,00 prosenttiin keväällä 2025, ja seuraava leikkaus tapahtuu joulukuun kokouksessa.
Länsförsäkringarin pääekonomisti Alexandra Stråberg kuitenkin uskoo, että Ruotsin talouden käänne on kestänyt odotettua kauemmin, ja kehottaa Riksbankenia leikkaamaan korkoa enemmän kuin heidän oma ennusteensa osoittaa – toisin sanoen alemmas kuin 2,25 prosenttiin.
”Riksbankenin nykyinen suunnitelma pysyä hieman yli 2 prosentissa ei todennäköisesti riitä. Se saattaa hidastaa elpymistä tarpeettomasti. Kun inflaatio on alhainen ja epävarmuus ulkomailla jatkuu, 1,5 prosentin korko vastaa paremmin sitä, mitä talous todennäköisesti tarvitsee”, Alexandra Stråberg sanoo.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
