Norjan keskuspankki (Norges Bank) on yksi viimeisistä länsimaiden keskuspankeista, joka ei ole vielä aloittanut ohjauskorkojensa alentamista. Taloustieteilijät ennustavat ensimmäistä ohjauskoron alennusta aikaisintaan keväällä.
Useimmissa maissa inflaatio on laskenut hallituksen tavoitteiden tasolle, ja keskuspankit pyrkivät nyt varovaisesti ohjaamaan talouksiaan kohti niin sanottua pehmeää laskua. Korkojen pitäminen liian korkealla liian pitkään voi kuitenkin vahingoittaa taloutta, aiheuttaen työttömyyden lisääntymistä ja talouskasvun hidastumista.
Norges Bankin osalta tilanne on kuitenkin poikkeava. Naapurimaiden keventäessä rahapolitiikkaa Norjassa korko jää todennäköisesti korkeimmalle tasolle sitten marraskuun 2008 ja pysyy siellä ainakin kevääseen 2025 saakka.
Ohjauskorko Norjassa
- Tällä hetkellä 4,50 %
- Seuraava korkoilmoitus odotetaan 19. joulukuuta
- Seuraavat korkoilmoitukset ovat 23. tammikuuta, 27. maaliskuuta ja 8. toukokuuta.
- Ensimmäinen koronlasku odotetaan maaliskuussa 2025
Inflaatio pysyy korkeana, mutta sen odotetaan laskevan vuonna 2025
Pohjainflaatio on jatkanut maltillista hidastumistaan tänä vuonna, mutta sen odotetaan pysyvän korkealla, noin 3 prosentin tasolla lähitulevaisuudessa. Norjan inflaatio on siis edelleen hieman korkeampi kuin vertailumaissa. Marraskuussa 3,0 prosentin pohjainflaatio vastasi täysin Norges Bankin syyskuussa julkistamissa rahapoliittisissa ennusteissa esitettyjä lukuja.
"Kun hintojen kasvu on keskuspankin ennusteiden mukainen, hintakehityksellä ei ole tällä hetkellä vahvaa perusteita koronlaskujen nopeuttamiselle. Norges Bank on kuitenkin yliarvioinut inflaation tänä vuonna, mikä voi vaikuttaa jonkin verran ensi vuoden hintakehityksen arviointiin, kun pankki päivittää hintaennusteensa ennen loppuviikon korkokokousta. Uskomme kuitenkin, että inflaation tasaantuminen on edelleen ennakoitavissa", toteaa DNB Markets aamulla julkaistussa raportissaan.
Toisin kuin monissa muissa läntisissä talouksissa, joissa keskuspankit ovat jo aloittaneet ohjauskoron laskemisen, Norjassa inflaatio on edelleen yli 2 prosentin tavoitteen.Tämä on huolimatta siitä, että työmarkkinat pysyvät vahvoina ja työllisyyden odotetaan säilyvän vakaana. Norjan talous onkin selviytynyt korkojen noususta huomattavasti odotettua paremmin – selvästi paremmin kuin monet muut maat.
Mannermaan talouskasvu on kuitenkin vähäistä, ja toimialojen välillä on suuria eroja. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että eri toimialat reagoivat eri tavoin korkojen muutoksiin.
"Öljy- ja kaasuala sekä ekspansiivinen finanssipolitiikka pitävät talouden pinnalla, kun taas rakennusalaa rasittavat korkeat kustannukset ja vähäiset uudet hankkeet. Kulutuksen kasvun odotetaan tukevan mantereen talouden kasvua ensi vuonna, mutta samalla öljy- ja kaasualan korkea aktiviteetti on laskemassa", kirjoittaa SEB analyysissään.
Norjan kruunun heikkous on ongelma Norges Bankille
Kuten kaikissa pienissä ja avoimissa talouksissa, Norjan valuutalla on keskeinen rooli inflaatiodynamiikassa. Norges Bank korostaa edelleen Norjan kruunun merkitystä, sillä se on heikentynyt huomattavasti viime vuosina. "Heikko Norjan kruunu tarkoittaa, että maa tuo maahan korkeampaa inflaatiota, mikä voi vaikuttaa myös palkanmuodostukseen, sillä se heikentää hallitsevan öljy- ja kaasusektorin kannattavuutta", toteaa SEB:n Norjan päästrategi Amanda Sundström. Öljyn hinnan lasku johtaa tavallisesti Norjan kruunun heikentymiseen, mikä puolestaan vaikuttaa Norjan kruunun ja Ruotsin kruunun väliseen vaihtokurssiin.
"Pidemmällä aikavälillä tämä heikkeneminen johtuu osittain siitä, että norjalaisilla on merkittävää varallisuutta ulkomaille sijoitettuna. Suuri osa näistä kruunuvirroista on tehty ilman valuuttasuojausta, mikä olisi voinut tasoittaa vaikutuksia", selittää Sundström. Hän lisää, että taloudellinen epävarmuus ja korkeat korot maailman suurimmassa taloudessa, Yhdysvalloissa, ovat olleet viime vuosina keskeisiä tekijöitä."Korkojen pitäminen vakaana, kun muut keskuspankit laskevat niitä, voi olla riskialtista", Sundström jatkaa ja vertaa tilannetta Ruotsin keskuspankkiin:
Ruotsin keskuspankki (Riksbanken) on aiemmin ollut tilanteissa, joissa kruunun valuuttakurssilla on ollut suhteettoman suuri rooli rahapolitiikassa, mutta on viime aikoina siirtynyt pois tästä. "Vaikka valuuttakurssi on tärkeä tekijä inflaatiokehityksessä, uskon, että pienten, avointen talouksien keskuspankit tekevät virheen, jos ne sitovat rahapolitiikkansa liian tiukasti valuuttakurssiin. Valuuttakurssia ohjaavat pitkälti globaalit olosuhteet, ja Norjan tapauksessa on olemassa riski, että rahapolitiikka on tämän vuoksi liian tiukkaa", sanoo Sundström.
Kuinka paljon Riksbanken, EKP ja SNB ovat laskeneet korkoja?
Sveitsin keskuspankki johti Euroopan suurimpien keskuspankkien joukkoa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskulla maaliskuussa ja toisella kesäkuussa. Englannin keskuspankki oli viimeinen, sillä se laski korkoja vasta elokuun kokouksessaan. Riksbanken puolestaan alensi ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran toukokuussa. Joulukuun 19. päivänä odotetaan korkoilmoituksia Riksbankenilta, Bank of Englandilta ja Norjan keskuspankilta. Yhdysvaltain keskuspankilta puolestaan odotetaan päätöstä edellisenä päivänä.
Tämä on eräiden keskeisten eurooppalaisten keskuspankkien tämänhetkinen korkotilanne:
Norges Bankin ensimmäinen koronlasku odotettavissa maaliskuussa
Reaalipalkkojen nousu, Norjan heikko kruunu ja vahvat työmarkkinat tarkoittavat, että Norges Bank suhtautuu tilanteeseen varovaisemmin kuin monet naapurimaat. SEB:n ekonomistit ennustavat, että ohjauskorkoa lasketaan ensimmäisen kerran vasta maaliskuussa 2025, ja lasku tulee olemaan vain 25 peruspistettä.
"Inflaation aleneminen ja koronlaskut ympäri maailmaa merkitsevät kuitenkin sitä, että Norges Bank voi jatkaa korkojen laskemista 3,5 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä", SEB:n ekonomistit arvioivat.
Myös Swedbank odottaa ensimmäistä koronlaskua maaliskuussa, mutta pankki näkee selviä laskuriskejä, sillä inflaatio ja palkkakehitys hidastuvat todennäköisesti nopeammin kuin Norges Bankin ennusteet olettavat. Norges Bankin katsotaan haluavan varmistaa, että inflaatio palaa 2 prosenttiin ennen koronlaskujen aloittamista, mikä tarkoittaa myös, että sen täytyy nähdä merkkejä palkkaodotusten alenemisesta ennen kevään neuvotteluja.
"Ellei Norjan kruunu heikkene entisestään, emme sulje pois sitä, että Norges Bank saattaa laskea korkoja hieman nopeammin, sillä se on vaarassa toimia liian myöhään", Swedbank kirjoittaa analyysissään. Pankki ennustaa, että ohjauskorkoa lasketaan ensi vuonna neljä kertaa, ensin 3,5 prosenttiin ja sen jälkeen edelleen 2,5 prosenttiin vuonna 2026.
Norjalaisen Handelsbankenin pääekonomisti Marius Gonsholt Hov odottaa, että Norges Bankin koronlaskun todennäköisyys pienenee tammikuussa. Hän muistuttaa, että syyskuussa korkopolku osoitti 40-50 prosentin todennäköisyyttä tammikuun leikkaukselle.
"Sen sijaan pankki ohjautuu todennäköisesti kohti maaliskuuta", Hov ennustaa ja lisää: "Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen pohjainflaatio osoittaa hidastumisen merkkejä, vaikka se on myös Norges Bankin ennusteiden mukainen. Palkkaodotukset ovat edelleen liian korkeat, jotta inflaatiotavoite toteutuisi täysin. Yhdessä Norjan talouden vahvemman peruskysynnän ja odotettua hieman heikomman kruunun kanssa uutta korkopolkua tarkistetaan todennäköisesti ylöspäin."
Kirjoittaja(t) ei(vät) omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
