Valittu presidentti Donald Trump on kannattanut politiikkaa, joka tukee öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiöiden etuja ja kumoaa presidentti Joe Bidenin hallinnon toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi. Miten Trumpin mahdolliset toimet vaikuttavat energiamurrokseen ja mitä seurauksia niillä voi olla sijoittajille?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä selvempiä. Äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa ja heikentää aloja kuten asuminen, maatalous ja vakuutukset, ja ne voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin ja sosiaalisiin häiriöihin.
Tieteellinen yksimielisyys ilmastonmuutoksesta on saanut maat ympäri maailmaa ryhtymään toimiin sen hillitsemiseksi ja sopeutumiseksi uuteen todellisuuteen. Maailmantaloudessa on käynnissä energiamurros, jonka tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä. Tämä prosessi, joka tunnetaan myös nimellä "decarbonisation", tähtää lopulta nollahiilipäästöihin. Kuitenkin lähitulevaisuudessa fossiilisia polttoaineita käytetään edelleen vaikeasti korvattavilla teollisuudenaloilla, kuten merenkulussa, sementissä, kemikaali- ja terästeollisuudessa.
Ilmastonmuutos sijoituskysymyksenä
Ilmastonmuutoksen vaatima energiamurros tuo mukanaan sekä investointiriskejä että -mahdollisuuksia. Tässä katsauksessa käsitellään muutamia keskeisiä käsitteitä ja toimialoja, joita ilmastonmuutos koskee.
Riskit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan. Siirtymäriski liittyy siihen, miten yritykset sopeutuvat talouden uusiin realiteetteihin, joissa pyritään eroon hiilidioksidipäästöistä. Fyysinen riski puolestaan johtuu ilmastonmuutoksen vaikutuksista infrastruktuuriin, rakennuksiin, tehtaisiin ja luonnonvaroihin, kuten metsiin.
Talouden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen perustuu kolmeen pääelementtiin: puhtaaseen energiaan, sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Puhdasta energiaa saadaan tuottamalla sähköä hiilettömillä energialähteillä, kuten aurinko-, tuuli- ja ydinvoimalla. Sähköistäminen vaatii sähköverkon kapasiteetin ja kestävyyden parantamista, jotta se voi toimittaa sähköä myös niihin toimintoihin, jotka nykyisin käyttävät fossiilisia polttoaineita, kuten liikenteeseen, lämmitykseen ja ilmastointiin. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä, sillä ne kuluttavat 40 prosenttia koko energiataseesta ja 75 prosenttia sähkönkulutuksesta.
Ilmastoinvestointimahdollisuudet liittyvät uusiin teknologioihin, joita on kehitetty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ilmastoratkaisurahastot sijoittavat vihreisiin joukkolainoihin, vihreään infrastruktuuriin, liikenteen sähköistämiseen, akkujen varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, älykkääseen veteen ja puhtaaseen teknologiaan.
Markkinavoimat ovat avainasemassa siinä, kuinka uusiutuva energia voi korvata hiilipohjaista energiaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana aurinkoenergian kustannukset ovat laskeneet 90 prosenttia, maatuulivoiman 70 prosenttia ja akkujen yli 90 prosenttia, ja hinnat laskevat edelleen teknologian kehittyessä. Samaan aikaan maakaasun hinta vaihtelee markkinoiden mukaan.
Energiayhtiöt, joiden polttoainesalkut keskittyvät uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan, hyötyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ja sähköistämisestä. Vuonna 1997 yli puolet Yhdysvaltojen energiasta tuotettiin hiilellä. Vuonna 2023 uusiutuvien energialähteiden (21 %) osuus energiantuotannosta on suurempi kuin hiilen (16 %) ja ydinvoiman (19 %) osuus, ja maakaasun osuus on 43 %. Uusiutuvien energialähteiden osuuden odotetaan edelleen kasvavan, kun kustannukset laskevat ja käyttöönoton esteet poistuvat.
Trump 2.0:n mahdolliset vaikutukset
- Yhdysvallat vetäytyy jälleen ei-sitovasta Pariisin ilmastosopimuksesta, aivan kuten se teki Trumpin ensimmäisellä kaudella. Tämä päätös heikentää Yhdysvaltojen asemaa ja vaikutusvaltaa maailmanlaajuisissa ilmastoneuvotteluissa. Maailman johtajat valmistautuvat tähän kehitykseen ja huomauttavat, että se antaa Kiinalle – maailman suurimmalle hiilidioksidipäästöjen tuottajalle – mahdollisuuden vahvistaa asemaansa. Kiina voi hyödyntää aggressiivisia päästövähennystoimiaan ja markkinajohtajuuttaan keskeisissä teknologioissa, kuten aurinkoenergiassa ja sähköautoissa, sekä tarjota kehitysmaille ilmastoapua, joka vahvistaisi sen teknologista ja diplomaattista valtaa. Tämä voi tapahtua Yhdysvaltojen kilpailukyvyn kustannuksella energiamurroksessa.
- Hiilen, kaasun ja öljyn louhintaa koskevien rajoitusten lieventäminen: Yhdysvallat on jo maailman johtava öljyn ja maakaasun tuottaja, joten monet asiantuntijat uskovat, ettei tällä politiikalla ole merkittäviä vaikutuksia tuotantoon lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tämä politiikka voi kuitenkin tukea Yhdysvaltojen tuotantoa, samalla kun useimmat muut maat siirtyvät kohti vähähiilistä taloutta. Tämä voi heikentää sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa saavutettua edistystä että globaalin yhteisön yhtenäisyyttä.
- Päästöjä koskevien sääntöjen lieventäminen: Osalla Trumpin sääntelyn purkamisohjelmasta olisi suora negatiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöihin.
- Tulleilla voisi olla makrotaloudellisia seurauksia: Tulleja voidaan käyttää tulojen hankkimiseen, teollisuuspolitiikkaan tai kauppaneuvotteluissa. Koska tullit ovat kuluttajien maksamia veroja, ne voivat nostaa inflaatiota, korottaa korkoja ja hidastaa talouskasvua. Tämä voi heikentää aurinko- ja tuulivoimalaitosten kannattavuutta, sillä ne ovat riippuvaisia pitkäaikaisesta rahoituksesta ja ovat kärsineet korkeista koroista viime vuosina.
- Jos tämä politiikka toteutuu, se todennäköisesti suosii fossiilisia polttoaineita käyttäviä yrityksiä taloudellisesti lyhyellä aikavälillä, mutta asettaa Yhdysvallat erimielisyyteen muiden maiden ilmastopolitiikan kanssa ja voi hidastaa siirtymistä kohti vähäpäästöistä taloutta.
Vastavoimat
Jotkin tekijät voivat lieventää osaa Trumpin ilmoittamista poliittisista tavoitteista.
- Rajoitetut leikkaukset inflaationvähennyslakiin: Merkittävä osa rahoituksesta on jo myönnetty, ja lain tiettyjen osien muuttaminen on vaikeaa sen kirjaustavan vuoksi. Lisäksi republikaanit vastustavat lain purkamista sen suosion takia, sillä se on edistänyt tuotannon ja työpaikkojen kasvua punaisissa osavaltioissa.
- Yritykset tunnustavat ilmastonmuutoksen torjumisen tarpeen: Kaksi kolmasosaa (liikevaihdolla painotettuna) 2000 suurimmasta maailmanlaajuisesta yrityksestä on asettanut itselleen nollapäästötavoitteet, vaikka edistyminen näiden tavoitteiden saavuttamisessa on vielä alkuvaiheessa. Deloitten vuoden 2024 tutkimus viittaa mahdolliseen muutokseen siinä, miten yritykset näkevät ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen tuomat hyötyjä ja mahdollisuuksia. Näille yrityksille ilmastonmuutos on yksi kolmesta tärkeimmästä strategisesta painopisteestä. Yli 90 prosenttia näiden yritysten johtajista uskoo, että heidän yrityksensä voivat kasvaa ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä että maailmassa on mahdollista saavuttaa talouskasvua ja ilmastotavoitteet samanaikaisesti.
- Vakaa poliittinen ympäristö on tärkeä yrityksille: Epävarmuus vaikeuttaa pitkän aikavälin investointipäätöksiä. Exxonin toimitusjohtaja Darren Woods, joka on kritisoinut aggressiivisia hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimia, totesi, että "yksi tämän polarisoituneen poliittisen ympäristön suurimmista haasteista on se, että politiikka vaihtelee poliittisten syklien mukaan… ja hallintojen vaihtuessa. Tämä ei ole hyväksi taloudelle." Kysyttäessä Trumpin suunnitelmista vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta, Woods huomautti: "En usko, että haaste tai tarve puuttua maailmanlaajuisiin päästöihin poistuu. Kaikki, mitä tapahtuu lyhyellä aikavälillä, vain pahentaa pitkän aikavälin ongelmaa. Olen kannattanut johdonmukaisuutta tässä asiassa.
Mihin olemme menossa?
Ilmastonmuutoksen odotetaan johtavan merkittäviin teknologisiin innovaatioihin ja taloudellisiin muutoksiin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Sijoittajien on pohdittava uskomuksiaan ja strategioitaan näiden muutosten hallitsemiseksi. Tuleva hallinto on luvannut muuttaa Yhdysvaltojen ilmastopolitiikkaa suuntaan, joka poikkeaa maailmanlaajuisesta ilmastokonsensuksesta. On kuitenkin epävarmaa, tulevatko nämä kampanjalupaukset muuttumaan konkreettisiksi poliittisiksi toimiksi, vai estävätkö markkinavoimat niiden toteutumisen.
Sijoittajien on otettava huomioon uuden hallinnon tuoma epävarmuus, kun he miettivät, kuinka hallita ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia salkuissaan. Tämä hetki saattaa osoittautua joko perustavanlaatuiseksi käänteeksi tai pelkäksi kolhuksi tiellä kohti energiamurrosta vuosikymmenien päästä.
Kirjoittaja tai kirjoittajat eivät omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
