Kun kestävästä kehityksestä kiinnostuneet sijoittajat katsovat vuoteen 2025, kuusi teemaa tulee todennäköisesti hallitsemaan heidän asialistaansa. Näihin kuuluvat ympäristöä, yhteiskuntaa ja omistajaohjausta koskeva sääntely, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvät investoinnit, kestävät joukkovelkakirjalainat, maailmanlaajuisen ESG-rahastomaailman uudelleenmuotoilu, biologisen monimuotoisuuden rahoittaminen ja tekoälyn eettisyys. Käsittelemme näitä teemoja tässä artikkelissa.
ESG-sääntelyn testivuosi
Odotamme, että vuosi 2025 on kriittinen hetki EU:n uskottavuuden kannalta, erityisesti kun otetaan huomioon kestävän rahoituksen raportointia koskevan asetuksen uudelleentarkastelun tulevat tulokset sekä yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevan direktiivin ensimmäinen raportointiaalto. Yritykset ja poliitikot tulevat painostamaan EU:n sääntelyviranomaisia osoittamaan ESG-säädösten arvon ja tehokkuuden.
Yhdysvalloissa Trumpin uuden hallinnon odotetaan yleisesti peruuttavan ESG-aloitteita, mikä tuo haasteita siirtymiselle vähähiilisiin ja kestäviin investointeihin. Trump esimerkiksi todennäköisesti irtautuu jälleen Pariisin sopimuksesta, kongressi saattaa vähentää tai poistaa osan inflaationvähennyslain puhtaaseen energiaan liittyvistä tuista, ja SEC saattaa muuttaa sääntöjä, joiden mukaan julkisten yritysten on raportoitava kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoriskit.
Samaan aikaan Yhdysvaltain työministeriön ohjeistus ESG-tekijöistä ERISAn piiriin kuuluvissa järjestelyissä saattaa palata tiukempiin sääntöihin, joiden mukaan edunvalvojien on asetettava etusijalle taloudelliset tuotot ja vältettävä ESG:hen liittyviä kustannuksia, elleivät ne liity suoraan pitkän aikavälin arvonluontiin.
Muualla maailmassa keskitytään todennäköisesti ilmastoa ja kestävyyttä koskevien tietojen, kuten International Sustainability Standards Boardin standardien, käyttöönottoon. Samanaikaisesti useat lainkäyttöalueet ottavat käyttöön tai laajentavat vapaaehtoisia veroluokituksia.
ESG-rahastojen maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutos
Ensi vuonna tähän aikaan maailmanlaajuinen ESG-rahastomaailma näyttää todennäköisesti huomattavasti erilaiselta.
Keskeinen muutosvoima on Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen antamat ESG-rahastojen nimeämisohjeet. Suuntaviivojen tavoitteena on suojella sijoittajia viherpesuriskeiltä asettamalla vähimmäisvaatimukset EU:n rahastoille, jotka käyttävät nimissään ESG-aiheisia termejä.
Odotamme, että 30-50 prosenttia EU:n ESG-rahastoista vaihtaa nimensä vuoden 2025 puoliväliin mennessä. Samalla muut rahastot saattavat muuttaa sijoitustavoitteitaan ja/tai salkkujaan niin, että ne säilyttävät ESG-aiheiset termit nimissään. Osa näistä rahastoista irtautuu fossiilisista polttoaineista, kun taas toiset muuttavat nimensä siirtymästrategioiksi.
Iso-Britanniassa kestävyysmerkintöjen käyttö lisääntyy ensi vuonna, mutta se rajoittuu todennäköisesti 150-200 rahastoon.
Samaan aikaan odotamme rahastojen sulkemisen kiihtyvän maailmanlaajuisesti. Yhdysvalloissa 353 miljardin dollarin ESG-rahastomarkkinat ovat jo alkaneet supistua tarjousten määrän osalta (mutta eivät varojen osalta, sillä varat kasvavat edelleen markkinoiden vahvistumisen tukemana). Syyskuun lopussa ESG-rahastoja oli 595, kun vuoden alussa niitä oli 647.
Muualla maailmassa sijaitsevien ESG-rahastojen varat, jotka muodostavat 5 prosenttia maailmanlaajuisista ESG-rahastoista, kasvavat edelleen, mutta aiempaa hitaammin.
Globaalien ESG-rahastojen varat
Investointi siirtymävaiheeseen: tavoitteista konkreettisiin toimiin
Kuten vuonna 2024, myös vuonna 2025 yksi vuoden keskeisistä teemoista on siirtymäkauden investoinnit. Odotamme, että sijoittajat omaksuvat käytännönläheisemmän lähestymistavan vähähiiliseen siirtymävaiheeseen ja siirtyvät pelkän yritysten tavoitteiden asettamisen kannustamisesta varmistamaan, että ne toteuttavat konkreettisia toimia.
Sijoittajat tarkastelevat myös yhä enemmän energiamurroksesta johtuvia merkittäviä mahdollisuuksia. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan yli 6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa energiamurroksen onnistumiseksi.
Vuodesta 2021 lähtien vihreiden ratkaisujen, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, akkujen ja sähköajoneuvojen, alalla on ollut vaikeuksia tuottaa hyviä tuottoja julkisille markkinoille sijoittaville sijoittajille, lähinnä korkeiden korkojen vuoksi. Mutta ensi vuonna, kun keskuspankkien odotetaan laskevan korkoja ja yritysten tehostuvan – ja huolimatta epävarmuudesta, jota aiheuttavat Trumpin tulevan hallinnon suunnitelmat vähentää vihreiden hankkeiden verohelpotuksia – vähähiilisten ratkaisujen näkymät ovat myönteiset. Rakenteelliset tekijät, kuten tekninen kehitys, kustannusten aleneminen ja energian kasvava kysyntä, merkitsevät, että sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla vihreillä ratkaisuilla on suotuisa asema lähiajan epävarmuudesta huolimatta.
Samaan aikaan odotamme, että sähkölaitteiden alalla toimivat yritykset hyötyvät edelleen vihreän infrastruktuurin ja rakennusten tehokkuuden kasvavasta kysynnästä, jota tukevat vankat perustekijät.
Kestävät joukkovelkakirjalainat: Alhaisemmat korot voivat nostaa liikkeeseenlaskun 1 biljoonaan dollariin
Odotamme, että vihreiden, sosiaalisten, kestävien ja kestävyyteen sidottujen joukkovelkakirjalainojen, eli GSS+-obligaatioiden, liikkeeseenlasku ylittää vuonna 2025 jälleen 1 biljoonan Yhdysvaltain dollarin rajan. Vuoden 2024 lopussa liikkeellelasku oli hieman tämän rajan alapuolella. Ennustetta tukevat suotuisampi korkoympäristö ja sijoittajien kasvava kysyntä kestäville sijoituksille. GSS+-obligaatiot ovat nousseet suosituiksi velkainstrumenteiksi siirtymän rahoittamisessa.
Vihreiden, sosiaalisten, kestävien ja kestävyyteen liittyvien joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku
Näemme myös EU:n vihreiden joukkolainojen markkinoiden kehittymisen. EU pyrkii edelleen vahvistamaan sijoittajien luottamusta vihreiden joukkolainojen markkinoihin uudella vapaaehtoisella standardilla, joka edellyttää tehostettua raportointia ja todentamista. EU:n vihreän tilinpäätösstandardin mukaisesti liikkeeseenlaskettujen joukkovelkakirjalainojen on osoitettava, että vähintään 85 prosenttia tuotoistaan kohdistuu kestävään toimintaan EU:n taksonomian mukaisesti.
Lisäksi odotamme, että vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku kasvaa, erityisesti vihreiden toimien rahoittamiseksi, jotka ovat keskeisiä siirtymävaiheen tukemisessa. Esimerkkejä tällaisista hankkeista ovat investoinnit yrityksiin, jotka louhivat vihreän teknologian kannalta tärkeitä materiaaleja (esim. litiumia), sekä yrityksiin, jotka valmistavat materiaaleja (esim. eristeitä), jotka auttavat vähentämään päästöjä rakennusalalla.
Biologisen monimuotoisuuden rahoittaminen: aika laajentaa
Vuoteen 2025 mennessä on laajalti tunnustettu, että luonto on omaisuusluokkana väärin hinnoiteltu. Tämä virheellinen hinnoittelu on johtanut biologisen monimuotoisuuden jatkuvaan köyhtymiseen, mikä on yksi tulevan vuosikymmenen vakavimmista globaaleista riskeistä.
Viimeisten kahden vuoden aikana aloitteet, kuten luontoon liittyvien taloudellisten tietojen raportointia käsittelevä työryhmä (Taskforce on Nature-related Financial Disclosures), maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen hyväksyminen ja YK:n biodiversiteettikonferenssi (COP16), ovat mahdollistaneet sen, että sijoittajat ovat voineet sitoutua asiaan entistä tehokkaammin.
Odotamme, että kiinnostus biologista monimuotoisuutta kohtaan jatkuu myös tulevana vuonna ja että luontoon liittyvää rahoitusta on lisättävä. Innovatiivisten rahoitusmekanismien yleistyminen on merkki siitä, että sijoittajien halukkuus luontoon liittyviin investointeihin on kasvanut, mutta keskeisiä haasteita on edelleen jäljellä, kuten sääntelyn epävarmuus ja määrittelemättömät luontoa muuttavat polut
Tekoälyn nopea käyttöönotto lisää ympäristö- ja sosiaalisia riskejä
Lopuksi, tekoäly oli merkittävä sijoitusteema vuonna 2024, ja se ttulee todennäköisesti pysymään keskeisenä teemana kestävyyteen keskittyvien sijoittajien asialistalla vuonna 2025.
Tekoälyllä on valtava potentiaali auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja saavuttamaan kestävyystavoitteita eri toimialoilla.
Sen nopea käyttöönotto viime vuosina on kuitenkin tuonut mukanaan merkittäviä ESG-riskejä, jotka voivat kasvaa entisestään, jos Yhdysvalloissa Trumpin hallinnon aikainen sääntelyn vähentäminen toteutuu.
Ympäristönäkökulmasta Googlen ja Microsoftin kaltaisten teknologiayritysten ylläpitämät tekoälyyn perustuvat datakeskukset kuluttavat valtavasti (ei täysin vihreää) energiaa, mikä voi vaarantaa näiden yritysten nollapäästösitoumukset. Tämä saattaa myös siirtää vihreää sähköä muilta kriittisiltä aloilta, jotka tarvitsevat sitä kiireellisemmin saavuttaakseen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteensa. Sosiaalisella puolella tekoäly tuo mukanaan monia uusia riskejä, joiden toteutuessa yritykset voivat menettää merkittäviä summia. Esimerkiksi yksityisyyden loukkaukset, puolueellisuus, valeuutiset ja tekijänoikeusrikkomukset ovat suuria huolenaiheita. Esimerkiksi toukokuussa 2023 Meta sai EU:lta 1,3 miljardin dollarin sakot tietosuojarikkeistään.
Voit lukea koko raportin ”Six Sustainable Investing Trends to Watch in 2025” täältä.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
