Euroopan keskuspankin odotetaan jatkavan koronlaskusykliään vuoteen 2025 asti. Analyytikot ennakoivat maltillisia, noin 0,25 prosenttiyksikön suuruisia leikkauksia, todennäköisesti jokaisessa neljässä rahapoliittisessa kokouksessa vuoden alkupuoliskolla. Kuitenkin kokonaisleikkausten suuruus herättää kysymyksiä ottaen huomioon geopoliittiset epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa euroalueen inflaatioon ja kasvuun.
EKP:n koronlaskustrategia riippuu inflaatiokehityksestä
“EKP:n odotetaan jälleen johtavan koronleikkauksia vuonna 2025”, sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan markkinastrategi.
“Markkinat odottavat tällä hetkellä 100 peruspisteen koronleikkauksia, kun taas Yhdysvaltain keskuspankki ja Englannin keskuspankki hinnoittelevat vain noin puolet siitä. Tämä riippuu tietenkin siitä, että inflaatio pysyy hallinnassa Euroopassa. Inflaatio on 2,4 prosentillaan alhaisin kolmesta alueesta, mutta jos se kiihtyy edelleen, kaikki panokset ovat poissa.”
EKP:n pääekonomisti Philip R. Lane korosti hiljattain itävaltalaisen Der Standard -lehden haastattelussa, että tarvitaan tasapainoista rahapolitiikkaa inflaation hallitsemiseksi aiheuttamatta taantumaa. Hän sanoi myös, että EKP tekee rahapoliittiset päätöksensä jatkossakin datasta riippuvaisina ja joustavasti talouskehitykseen reagoivina, ja toisti EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden aiemmat lausunnot, joiden mukaan pankki ei anna ennakko-ohjausta.
EKP aloitti koronlaskusyklinsä kesäkuussa, piti taukoa heinäkuussa ja jatkoi koronlaskujaan syyskuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Joulukuun 18. päivästä lähtien EKP:n kolme keskeistä korkoa ovat:
- Talletuskorko: 3,00 %
- Perusrahoituskorko: 3,15 %
- Maksuvalmiusluoton korko: 3,40 %
Kuinka monta EKP:n koronalennusta markkinat odottavat?
Kun korkoa on leikattu 100 peruspistettä vuonna 2024, odotettavissa olevat neljä tai viisi lisäleikkausta vuonna 2025 laskisivat talletuskoron 1,75-2 %:iin vuoden loppuun mennessä.
DWS odottaa 0,25 prosenttiyksikön leikkauksia neljässä seuraavassa EKP:n neuvoston kokouksessa tammi-, maalis-, huhti- ja kesäkuussa. “EKP haluaa välttää tekemästä virhettä toimimalla liian voimakkaasti ja vaarantamasta uskottavuuttaan”, DWS:n Euroopan ekonomisti Ulrike Kastens sanoi Morningstarille 13. tammikuuta.
“Odotan suurempia, 0,5 prosenttiyksikön korkomuutoksia vain, jos euroalueen taloustilanne heikkenee merkittävästi”, hän lisäsi.
DWS odottaa, että terminaalikorko nousee 1,5 %:iin, mutta vasta vuonna 2026.
Rothschild & Co:n Saksan korkohallinnosta vastaava johtaja Bastian Freitag odottaa myös perusskenaariossa neljää koronleikkausta vuonna 2025. Nämä leikkaukset ovat todennäköisesti asteittaisia, 25 peruspisteen askelin. Hän odottaa EKP:ltä tietoon perustuvaa ja varovaista lähestymistapaa ilman hätiköityjä sitoumuksia, hän sanoi Morningstarille 10. tammikuuta antamassaan haastattelussa.
Onko neutraali korko realistinen?
Freitag pitää keskustelua neutraalista tai terminaalikorosta, eli tasosta, jolla politiikka ei stimuloi eikä rajoita kasvua, keskeisenä kysymyksenä vuoden 2025 alkupuoliskolla. EKP arvioi neutraalin koron olevan 1,75-2,5 %, kun taas Freitag katsoo, että pitkän aikavälin neutraali korko on todennäköisesti 2-2,5 %:n välillä.
Amundi alensi hiljattain ennustettaan lopullisesta korosta 1,75 %:iin. Vaikka Fedin suhteen on epävarmuutta, EKP:n odotetaan olevan varovaisempi inflaation laskiessa nopeammin, ranskalainen varainhoitaja kirjoitti tammikuun 2025 Global Investment Views -julkaisussaan.
“Olemme laskeneet EKP:n odotuksia ohjauskorosta 50 peruspisteellä 1,75 %:iin, joka saavutetaan heinäkuussa 2025”, omaisuudenhoitaja kirjoitti. Amundi odottaa viittä 0,25 prosenttiyksikön leikkausta kussakin viidessä EKP:n neuvoston kokouksessa, mukaan lukien heinäkuussa pidettävässä kokouksessa.
Miksi joukkovelkakirjojen tuotot nousevat korkojen laskiessa?
EKP:n ohjauskorkojen laskusta huolimatta euroalueen joukkovelkakirjojen tuotot ovat nousseet, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa globaalien markkinoiden dynamiikka ja Yhdysvaltojen valtionlainojen liikkeet. Tämä tilanne heikentää koronlaskujen tavoiteltua helpottavaa vaikutusta luottoehtoihin, sillä korkeammat joukkovelkakirjojen tuotot merkitsevät korkeampia lainakustannuksia valtioille ja yrityksille, mikä saattaa hidastaa talouskasvua, Kastens sanoi.
“Tämä on tärkeä palautekierre, jossa EKP:n pyrkimykset talouden elvyttämiseksi osittain kompensoituvat markkinavetoisilla tekijöillä”, hän sanoi Morningstarille.
Saksan joukkovelkakirjojen tuotot nousivat voimakkaasti vuoden 2024 lopussa, ja 10 vuoden tuotto nousi joulukuun 2,02 prosentista tammikuun 2025 2,65 prosenttiin. Tämä heijastelee Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön tuottojen nousua Yhdysvaltojen finanssipolitiikkaan liittyvien huolien, kuten mahdollisten veronalennusten ja velkatason nousun, seurauksena, Kastens lisäsi. Lisäksi euroalueen ja erityisesti Saksan inflaatio on yllättänyt ylöspäin.
Euroalueen kansalliset keskuspankit lopettivat myös EKP:n Pandemic Emergency Purchase Programme (PEPP) -osto-ohjelman mukaiset pääoman uudelleensijoitukset vuoden 2024 lopussa, sanoi Morningstarin analyytikko Shannon Kirwin.
“PEPP:n päättyminen vähentää kysyntää, kun taas monet sijoittajat odottavat Saksan ja Ranskan valtionlainojen liikkeeseenlaskun lisääntyvän tulevaisuudessa, koska hallitukset saattavat lisätä menojaan, mikä lisää tarjontaa.” Saksa saattaa höllentää tiukkaa julkisen talouden velkajäädytystään 23. helmikuuta pidettävien ennenaikaisten vaalien jälkeen.
Kastens totesi myös, että euroalueen korkoerot ovat pysyneet vakaina, vaikka huoli julkisesta taloudesta on lisääntynyt: “Vaikka Ranskan tilanne on herättänyt huomiota julkisen talouden alijäämän kasvun ja poliittisen epävakauden vuoksi, Ranskan ja Saksan joukkovelkakirjojen väliset korkoerot eivät ole vielä laajentuneet merkittävästi. Tämä on kuitenkin edelleen mahdollinen riskitekijä.”
Epäonnistuneiden budjettireformien jälkeinen poliittinen kriisi Ranskassa on herättänyt huolta valtionvelan kestävyydestä.
Hän sanoi myös, että vaikka spreadit ovat tällä hetkellä rajalliset, EKP:n transmissiosuojaväline (TPI) tarjoaa turvaverkon. “Toisin kuin 2010-luvun valtionvelkakriisin aikana, EKP:llä on vaihtoehtoja puuttua asiaan”, hän sanoi.
Euroalueen inflaatio laskee kuoppaisesti
Euroalueen kokonaisinflaatio laski 2,4 %:iin joulukuussa 2024, kun se vuoden 2022 lopulla oli huipussaan 10 %. Palvelusektorin vetämä pohjainflaatio pysyy 2,7 %:ssa. EKP:n Lane korosti, että palvelusektorin inflaatiota, joka on tällä hetkellä 4 %, on haastavaa pienentää, jotta inflaatio saavuttaisi kestävällä tavalla 2 %:n tason.
Pankin henkilöstö uskoo, että inflaatio on keskimäärin:
- 2,4 % vuonna 2024 (pankin syyskuun ennusteen 2,5 %:sta).
- 2,1 % vuonna 2025 (2,3 %:sta).
- 1,9 % vuonna 2026 (2,0 %:sta).
- 2,1 % vuonna 2027, jolloin EU:n laajennettu päästökauppajärjestelmä tulee voimaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pankin ekonomistit laativat ennusteen vuodelle 2027.
lman energiaa ja elintarvikkeita lasketun inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 2,9 % vuonna 2024, 2,3 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuosina 2026 ja 2027.
Rothschild & Co:n Freitag odottaa euroalueen inflaation noudattavan epätasaista polkua, jonka vaihteluihin vaikuttavat energian hinnanvaihtelut ja geopoliittiset riskit.
“Pohjainflaatio, erityisesti palvelualalla, pysyy kimmoisana palkkapaineiden vuoksi, mutta sen pitäisi vähitellen maltillistua vuoden 2025 aikana”, hän sanoi.
“Saksassa hiilidioksidiveron korotus ja julkisen liikenteen hintojen nousu ovat merkittäviä inflaatiota vauhdittavia tekijöitä, kun taas energian hintadynamiikka, mukaan lukien kaasun hinnan volatiliteetti, on tärkeä seurattava tekijä.”
Euroalueen talouden hidastuminen
Jotkut taloustieteilijät ovat kritisoineet EKP:n asteittaisia koronlaskuja vuoden 2024 aikana. Financial Timesin kyselyssä lähes puolet 72 vastaajasta sanoi, että keskuspankki on “jäänyt jälkeen” ja on liian hidas auttamaan euroalueen pysähtynyttä taloutta.
Alueen kasvunäkymät vuodelle 2025 ovat edelleen hauraat, ja analyytikot varoittavat, että Trumpin hallinnon mahdollisesti asettamat tullit voivat entisestään rasittaa alueen jo ennestään heikkoa talousvauhtia häiritsemällä kauppaa ja nostamalla keskeisten toimialojen kustannuksia.
EU:n suurin talous, Saksa, on pysähtynyt kolmen vuoden ajan, mikä heijastaa teollisuuden ja energiaintensiivisten alojen rakenteellisia heikkouksia. Bundesbank ennustaa, että Saksan BKT supistuu 0,2 % vuonna 2025, mikä on jyrkässä ristiriidassa muiden Euroopan talouksien kanssa. Espanjan odotetaan olevan euroalueen suurista talouksista talouskasvun kärjessä noin 2 %:n BKT:n kasvulla.
Näistä vastatuulista huolimatta jotkut analyytikot ovat varovaisen optimistisia. Rothschild & Co:n Bastian Freitag ennakoi “hieman rakentavia näkymiä” talouskehitykselle vuonna 2025. Hän kuitenkin varoittaa geopoliittisista ja rakenteellisista riskeistä, kuten tulleista, jotka voivat heikentää kasvua.
EKP:n asiantuntijoiden ennusteet euroalueen kasvusta
- 0,7 % vuonna 2024 (syyskuun 0,8 %:sta)
- 1,1 % vuonna 2025 (1,3 %:sta)
- 1,4 % vuonna 2026 (1,5 %:sta)
- 1,3 % vuonna 2027 (ensimmäinen arvio)
Miten koronlaskut vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on taipumus nousta odotettavissa olevien koronlaskujen yhteydessä. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku merkitsee alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean korkotason aikana, houkuttelevampia.
Samaan aikaan pankkitilien säästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on haitaksi säästäjille. Säästäjien saamat korot riippuvat pääasiassa talletusmahdollisuudesta, jossa määritellään korko, jonka pankit saavat tallettaessaan rahaa EKP:hen yön yli. Lainanottajat puolestaan hyötyvät korkojen laskusta, koska kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat.
“Korkojen laskun pitäisi olla merkittävä myötätuuli eurooppalaisille osakkeille vuonna 2025”, Morningstarin Field sanoo. “Eurooppalaisilla osakkeilla käydään tällä hetkellä kauppaa houkuttelevalla alennuksella verrattuna yhdysvaltalaisiin ja maailmanlaajuisiin osakkeisiin.”
Kirjoittaja(t) ei(vät) omista tässä artikkelissa mainittuja arvopapereita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
