Eurostatin toissapäivänä julkaiseman pikaennakon mukaan euroalueen kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 2,5 prosentin vuosivauhtia, mikä ylitti odotukset ja oli enemmän kuin joulukuun 2,4 prosentin tulos. Tilastot julkaistaan samaan aikaan, kun Euroopan markkinat reagoivat Yhdysvaltojen Kanadaan ja Meksikoon kohdistamiin tulleihin sekä odotettuihin EU:hun kohdistuviin tulleihin, joista ei ole vielä ilmoitettu.
”Huolimatta markkinoiden odotuksista inflaation laskusta, tammikuun lukema on itse asiassa noussut 2,5 prosenttiin. Osakemarkkinat ovat jo järkyttyneet Yhdysvaltojen tullimaksuja koskevista uutisista, ja tämänpäiväinen ilmoitus lisää polttoainetta tuleen ja herättää todennäköisesti kysymyksiä Euroopan korkojen leikkausvauhdista vuonna 2025”, sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan strategi.
Pohjainflaatio, joka osoittaa hinnat ilman energia- ja elintarvikekustannuksia, nousi tammikuussa vuositasolla 2,7 prosenttia, mikä on sama taso kuin joulukuussa. ”Vaikka tämä luku on reilusti yli keskuspankin 2 prosentin tavoitteen, pohjainflaatio on yleisesti ottaen ollut laskusuunnassa”, Field sanoi.
Tammikuussa euroalueen vuotuiseen YKHI-inflaatioon vaikuttivat eniten palvelut +3,9 prosenttiyksiköllä, elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka +2,3 prosenttiyksiköllä, energia +1,8 prosenttiyksiköllä ja muut kuin energiatuotteet +0,5 prosenttiyksiköllä.
Euroalueen inflaatio: sekalainen kuva
Euroalueen maiden tammikuun inflaatioluvut olivat vaihtelevia.
Saksan YKHI-inflaatio oli tammikuussa 2,8 % vuositasolla, mikä vastasi konsensusodotuksia. Ranskan YKHI-inflaation pikaennakko tammikuussa oli 1,82 % vuositasolla, mikä oli heikompi kuin konsensusodotukset, mikä johtui palvelujen inflaation vetämästä inflaatiota alaspäin, sillä vakuutusten hintojen nousu kompensoi kuljetuspalvelujen heikkoa kehitystä.
Espanjan YKHI-inflaatio ylitti konsensusodotukset ja oli tammikuussa 2,9 % vuositasolla, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä joulukuun lukua korkeampi, ja pohjainflaatio hidastui odotettua vähemmän.
”Euroopan tammikuun alustavat inflaatiotiedot osoittivat euroalueen inflaation kehittyneen myönteisesti. Erityisesti Saksan inflaatio vahvisti inflaatiopaineiden laskusuuntauksen Euroopan keskuspankin ennusteiden mukaisesti”, sanoo Pictet Asset Managementin sijoitusjohtaja Fabio Castaldi.
Hän lisäsi, että EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde oli ilmaissut EKP:n kokouksessa 30. tammikuuta luottavansa siihen, että inflaatio saadaan vakautettua kohti 2 prosentin tavoitetta, ja selitti tämän paranemisen johtuvan maltillisesta hintojen noususta eri aloilla, myös palvelualalla.
Laskeeko EKP jälleen korkoja seuraavassa kokouksessaan?
EKP:n seuraava rahapoliittinen kokous pidetään 5. maaliskuuta, ja siihen odotetaan lisää koronlaskuja, mutta Lagarde vahvisti, että EKP noudattaa dataan perustuvaa, kokouskohtaista lähestymistapaa eikä sitoudu tiettyyn korkopolkuun.
”Tähän mennessä EKP:n maltillinen ja metodinen lähestymistapa korkojen leikkaamiseen on ollut täysin oikea. Tänä vuonna odotettavissa olevat 75 peruspisteen koronleikkaukset edellyttävät kuitenkin, että inflaatio pysyy hallinnassa. Tämänpäiväisen kaltaiset yllätyslukemat, jotka osoittavat inflaation liikkuvan väärään suuntaan, voisivat antaa EKP:lle ajattelemisen aihetta, mikä olisi viime kädessä negatiivista Euroopan osakemarkkinoille”, Field sanoi.
Markkinat ottavat kuitenkin huomioon myös euroalueen sisäiset taloudelliset eroavaisuudet ja tullimaksujen riskin. “Odotettua heikompi Saksan inflaatio on vahvistanut Euroopan keskuspankin (EKP) sopeuttavaa asennetta, joka on tänä aamuna vahvempi, koska pelätään, että Trump herää eräänä aamuna ja määrää valtavat tullit myös Euroopan tuonnille”, sanoi Ipek Ozkardeskaya, analyytikko Swissquotella.
Vuoden ensimmäisessä kokouksessaan EKP leikkasi viidennen kerran kesäkuun 2024 jälkeen ja vei talletuskoron 2,75 prosenttiin epävarmojen talousnäkymien ja Yhdysvaltojen tullimaksuja koskevien pelkojen vuoksi.
Mikä on Yhdysvaltojen tullimaksujen vaikutus inflaatioon?
Trumpin hallinto on juuri allekirjoittanut määräyksen, jolla se asettaa 25 prosentin lisätullin useimmille tuontituotteille Kanadasta ja Meksikosta sekä 10 prosentin lisätullin kaikelle tuonnille Kiinasta. Hän on myös sanonut nostavansa hyvin pian tulleja Euroopan unionista peräisin oleville tavaroille vedoten suureen alijäämään EU:n kanssa.
”Tullit pakottavat ja joissakin tapauksissa saavat aikaan reaktion Yhdysvaltojen kanssa kilpailevista maista, jotka yleensä devalvoivat valuuttojaan pehmentääkseen tullien viennille aiheuttamaa kielteistä vaikutusta. Tällä on merkittäviä vaikutuksia inflaatioon näillä alueilla, sillä devalvaatio johtaa hintojen nousuun”, sanoo ActivTradesin johtava analyytikko Saverio Berlinzani.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
