Kulta nousi uuteen ennätyskorkeaan maanantaina 3. helmikuuta, mikä johtui sijoitusaallosta turvapaikka-varoihin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös asettaa kauppatulleja Kanadalle, Kiinalle ja Meksikolle lisäsi pelkoja inflaatiosta, joka voisi heikentää talouskasvua.
Spot-hinta nousi maanantaiaamuna 2 830 dollariin unssilta ennen kuin se laski takaisin 2 812 dollariin huolimatta vahvasta dollarista, jonka kanssa kullalla on historiallisesti käänteinen korrelaatio.
”On kuin edessämme olisi astraalinen konjunktio, joka yhdistää erityyppisiä sijoittajia”, sanoi rahoitusanalyytikko ja hyödykeasiantuntija Maurizio Mazziero. "Yksityissijoittajat ovat luottavaisia kullan suhteen, sillä se on ollut parhaiten menestyvä omaisuusluokka vuonna 2024 27 %:n tuotolla, joka euromääräisten sijoittajien kohdalla nousee 36 %:iin. Samaan aikaan varainhoitajat pitävät kullan allokaatiota vakuutuksena geopoliittisten riskien ja kauppatullien aiheuttamien epävarmuuksien keskellä, erityisesti osakkeiden hintojen pysyessä korkealla tasolla.
Kehittyvien markkinoiden keskuspankit yhä nälkäisiä kullan suhteen
Samaan aikaan keskuspankit jatkavat massiivisia hankintoja: World Gold Councilin tietojen mukaan maailman kultavarannot kasvoivat 694 tonnilla viime vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana, mikä vastaa vuoden 2023 ennätysvuotta.
Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Intian keskuspankki kirjasi 77 tonnin netto-kullanostot. Seuraavaksi eniten kultaa osti Turkin keskuspankki 72 tonnilla, jolloin kultavarantojen osuus koko valuuttavarannosta nousi 34 prosenttiin. Kolmanneksi suurin kullan ostaja vuonna 2024 oli Puolan keskuspankki 69 tonnilla. Kiina, joka on viime vuosina noussut suurimmaksi kullanostajaksi, oli neljäntenä vajaalla 30 tonnilla.
”Länsimaiden päätös asettaa Venäjän keskuspankin varantoja koskevia pakotteita vuonna 2022 oli käännekohta, josta ei ole paluuta, ja se viittaa siihen, että mikä tahansa maa, joka joutuu voimakkaisiin poliittisiin erimielisyyksiin länsimaiden kanssa, voi epäsuorasti ottaa riskin siitä, että sen varat takavarikoidaan tulevaisuudessa”, sanoi Peter Kinsella, Union Bancaire Privéen globaalista valuuttastrategiasta vastaava johtaja. ”Tämän seurauksena keskuspankit eri puolilla maailmaa ovat kasvattaneet kultavarantojaan, ja tämä suuntaus todennäköisesti jatkuu vuonna 2025.”
World Gold Councilin teettämästä keskuspankkien kultavarantoja koskevasta kyselystä 2024 käy ilmi, että 69 prosenttia kyselyyn osallistuneista keskuspankeista odottaa kultavarantojen nettoostojen jatkuvan, vaikkakin maltillisina, tulevaisuudessa. Ne korostivat jalometallin roolia strategisena omaisuuseränä salkkuriskien vähentämisessä ja valuuttavarantojen hajauttamisessa. 83 prosenttia teollisuusmaiden keskuspankeista luottaa myös kullan perinteiseen tehtävään inflaatiosuojana ja turvasatamana kriisiaikoina. Tutkimuksen kohteena olleista kehittyvien markkinoiden keskuspankeista tämä osuus on 90 prosenttia.
”Taustalla on aina BRICS-maiden hanke käynnistää uusi kultaan sidottu valuutta, jota käytettäisiin kaupassa Yhdysvaltain dollarin sijasta”, Mazziero lisää. ”Se, että Trump on ilmoittanut 100 prosentin tullimaksuista niille, jotka haluavat ottaa uuden valuutan käyttöön, osoittaa, että se on todellakin mahdollista ja että siitä ollaan huolissaan.”
Milloin kullan hinta saavuttaa 3000 dollaria?
Kaiken kaikkiaan sijoittajat suhtautuvat myönteisesti kultaan vuonna 2025. UBP:n Kinsellan mukaan ”se voi jatkaa nousuaan kohti 2 900–3 000 dollarin tasoa unssilta”. Myös JP Morganin analyytikot kirjoittavat vuotuisissa näkymissään, että he odottavat kullan hinnan nousevan yli 3 000 dollarin, erityisesti jos Yhdysvaltojen politiikka muuttuu häiritsevämmäksi korkeampien tullimaksujen, lisääntyvien kauppajännitteiden ja talouskasvuun kohdistuvien riskien lisääntymisen muodossa.
”Hintaennusteiden tekeminen on vaikeaa”, varoittaa Maurizio Mazziero. ”Purjehdimme avomerellä, tasoilla, joita ei ole koskaan ennen saavutettu. Sanoisin, että 3 000 dollaria on nyt saavutettavissa, mutta nousu voi ulottua myös kohti 3 200 dollaria unssilta. En usko, että kukaan voi määrittää sitä hyvällä likiarvolla.”
Plenisfer Investments SGR:n salkustrategioista vastaava johtaja Diego Franz muistuttaa lopuksi, että ”lyhyen aikavälin hintakehityksestä riippumatta kulta on jatkossakin vahva hajauttaja, joka auttaa rajoittamaan salkun volatiliteettia sen alhaisen korrelaation ansiosta muihin omaisuuseriin nähden ja tarjoaa suojaa inflaatiota vastaan”.
Kirjoittaja(t) omistaa tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
