Helmikuun ensimmäisellä viikolla euroalueen valtionlainojen korot laskivat tammikuussa tapahtuneen nousun jälkeen. Samanlaista liikettä tapahtui Yhdysvalloissa, jossa noususuuntaus oli alkanut viime kuussa, kun syyskuussa 2024 toteutettu ensimmäinen 50 peruspisteen koronlasku yllätti markkinat.
“Euroalueen korkojen laskuun helmikuun alussa vaikutti todennäköisesti epävarmuus, joka liittyi Yhdysvaltojen ilmoittamiin tai ainakin uhkaamiin tullimaksuihin ja niiden mahdolliseen vaikutukseen maailmankauppaan ja taloudelliseen toimintaan. Presidentti Trump on nimenomaisesti sanonut, että Eurooppa voi olla seuraava, johon Yhdysvaltojen tullimaksut voivat kohdistua,” sanoo Dominic Pappalardo, Morningstar Investment Managementin (MIM) johtava multiasset-strategi.
“Jos tarkastellaan esimerkiksi Saksan joukkovelkakirjoja, termipreemio on kasvanut ja tuottokäyrä on jyrkentynyt. Lyhyen aikavälin korot ovat todennäköisesti laskeneet negatiivisten talousuutisten pelon vuoksi, kun taas pitkän aikavälin korot ovat olleet vakaampia tariffien aiheuttaman inflaatiopiikin riskin vuoksi,” Pappalardo jatkaa.
Nousevatko euroalueen valtionlainojen korot jälleen?
Valtionlainojen korot liikkuvat yleensä päinvastaiseen suuntaan kuin hinnat. Kuten alla olevasta kaaviosta käy ilmi, hinnat - erityisesti keskipitkien ja pitkien maturiteettien osalta - laskivat tammikuussa korkojen noustessa ja nousivat sitten helmikuun ensimmäisellä viikolla.
Pappalardon mukaan korot voivat nousta uudelleen yhden tai useamman seuraavan tekijän vuoksi:
Inflaation kiihtyminen: Jos markkinaosapuolet uskovat inflaation kiihtyvän, korot todennäköisesti nousevat erityisesti keskipitkillä ja pidemmillä maturiteeteilla, Morningstarin strategi sanoo.
Taloudellisen toimeliaisuuden piristyminen: Jos makrotaloudelliset tiedot yllättävät suotuisasti, Euroopan keskuspankki saattaa hidastaa koronlaskujen vauhtia ja poistaa valtionlainojen korkojen laskua edistävän tekijän.
Pelko Eurooppaan kohdistuvista tulleista ja maailmanlaajuisesta kauppasodasta hälvenee: “Jos presidentti Trump jotenkin viestittäisi, että EU:hun ei kohdisteta uusia tulleja, epävarmuus katoaisi markkinoilta ja viimeaikainen korkojen lasku voisi kääntyä,” Pappalardo selittää.
Sijoittajien pitäisi kuitenkin katsoa myös sitä, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Yhdysvaltain valtionlainojen korkojen nousu ja dollarin vahvistuminen voisivat itse asiassa nostaa euroalueen tuottoja, sillä sijoittajat pyrkivät myymään valtionlainoja ostaakseen yhdysvaltalaisia joukkovelkakirjoja, joita pidetään kannattavampina.
Tällä hetkellä markkinoilla on kaikki nämä oletukset edessään, mutta vain vähän vakuuksia, mikä aiheuttaa volatiliteettia korkosijoituksissa.
Miten Yhdysvaltojen Eurooppaan kohdistamat tullitariffit voisivat vaikuttaa valtion joukkolainoihin?
Jos Yhdysvaltojen eurooppalaisiin tavaroihin kohdistamat tullit toteutuvat, se vaikuttaa euroalueen kasvuun ja pahentaa vanhan mantereen talouden nykyistä haurasta tilannetta. Monien asiantuntijoiden mukaan kasvukysymyksestä on tulossa kiireellisempi kuin inflaatiokysymyksestä.
“Tullit vaikuttavat euroalueen kasvuun,” sanoo Allspringin globaalien korkosijoitusten johtaja Henrietta Pacquement Morningstarille. “Nähtäväksi jää tietysti, missä määrin ja toteutetaanko ne. Presidentti Donald Trump näyttää olevan kiinnostunut neuvottelemaan, joten näemme, mitä konkreettisesti tapahtuu.”
Pacquementin mukaan inflaatio on paljon pienempi ongelma Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, joten viimeaikaiset korotukset eivät riitä saamaan EKP:tä muuttamaan datasta riippuvaista lähestymistapaansa. Eurostatin alustavien laskelmien mukaan hinnat euroalueella nousivat 2,5 prosenttia tammikuussa, mikä ylitti odotukset ja merkitsi viidettä peräkkäistä nousukuukautta.
“Yhdysvaltain tullit ovat isku Euroopan kasvulle,” Nomuran ekonomistit kirjoittivat raportissaan 3. helmikuuta. “Arvioimme, että 10 prosentin tullien suora vaikutus vähentää Euroopan kasvua noin 0,3 kumulatiivista prosenttiyksikköä kaudella 2025-26. Riskinä on, että epävarmuuden vuoksi vaikutus kasvuun on suurempi.”
Jos Trump asettaisi korkeammat tullit, vaikutus Euroopan kasvuun olisi suurempi, mutta inflaation vaikutus pysyisi rajallisena, vaikka osa korkeammista kustannuksista siirtyisikin kuluttajille. Nomuran mukaan “Yhdysvaltojen Kiinaan kohdistamat tullimaksut voisivat olla deflatorisia Euroopalle.”
Saksan vaalit, pysyykö Bund edelleen turvasatamana?
Euroalueen joukkovelkakirjamarkkinoihin voivat lähikuukausina vaikuttaa Yhdysvaltojen tullimaksujen lisäksi myös 23. helmikuuta pidettävät Saksan vaalit. Uuden hallituksen muodostaminen tarjoaa tilaisuuden rakenneuudistuksiin talouden tukemiseksi. Vuonna 2024 bruttokansantuote (BKT) laski 0,2 prosenttia, kun se edellisvuonna oli Destatis-arvioiden mukaan -0,3 prosenttia.
Tärkein kysymys joukkovelkakirjamarkkinoille on Allspringin Pacquementin mukaan velkajarrun mahdollinen tarkistaminen, joka on ollut Saksan finanssipolitiikan kulmakivi vuodesta 2009 lähtien. Tällä finanssipoliittisella säännöllä on vältetty vakavat rakenteelliset alijäämät, mutta nyt makrotilanteesta on tullut haastavampi. “Velkajarrun tarkistaminen olisi hyväksi kasvulle, mutta se merkitsisi valtionlainojen liikkeeseenlaskun lisääntymistä,” Pacquement kertoo ja lisää, että hän uskoo markkinoiden jo ottaneen tämän huomioon ja että Saksan joukkovelkakirjalainat voivat olla edelleen turvallinen sijoituskohde sijoittajille.
Valtion joukkovelkakirjalainat sekä poliittinen ja finanssipoliittinen epävarmuus rasittavat Ranskaa
Saksan alijäämän kasvua enemmän markkinoita huolestuttaa Ranskan tilanne. RBC BlueBayn salkunhoitajan Neil Mehtan mukaan Ranskan joukkovelkakirjojen riskipreemiot pysyvät korkeina poliittisen epävakauden jatkuessa ainakin vuoteen 2027 asti, jolloin järjestetään seuraavat presidentinvaalit.
“Ranskan 10-vuotisten joukkovelkakirjalainojen marginaalit - OAT:t - ovat 30 peruspistettä leveämmät kuin vuosi sitten Emmanuel Macronin järjestämien ylimääräisten vaalien ja niitä seuranneen poliittisen epävarmuuden jälkeen,” Mehta kirjoitti kommentissaan 11. helmikuuta. “Se vähäinen poliittinen liikkumavara, joka on olemassa, tarkoittaa, että budjettialijäämä laskee tänä vuonna maltillisesti 5,4 prosenttiin viime vuoden 6 prosentista. Nimellinen bruttokansantuote on alle 3 prosenttia, joten tätä kuilua on vaikea kuroa umpeen. Vielä tärkeämpää on Ranskan finanssipoliittinen ennuste, joka ei näytä olevan paras mahdollinen.”
Sijoittajat ovat kuitenkin vähemmän huolissaan Italian tilanteesta. “BTP:n ja bundien välinen korkoero pysyy alhaisella tasolla ja tuotot ovat houkuttelevia,” sanoo Pacquement, joka huomauttaa, että Italian valtionlainat voisivat hyötyä myös kotimaisten sijoittajien suuresta kysynnästä.
Mistä etsiä tuottoa korkopapereista?
Salkunhoitajat ja strategit korostavat kahta tärkeintä tuottolähdettä eurooppalaisiin joukkolainoihin sijoittaville:
- Kuponkikorot, ei niinkään joukkovelkakirjojen hintojen nousu.
- Investment grade-yrityslainat, kun luottomarkkinoiden marginaalit ovat kireät.
Vaikka keskuspankit, mukaan lukien EKP, ovat alkaneet laskea korkoja, tuotot ovat edelleen historiallisia keskiarvoja korkeammat. “Inflaatio on laskenut, mikä tekee reaalituotoista positiivisia,” kertoi Capital Groupin korkosijoitusjohtaja Flavio Carpenzano 5. helmikuuta järjestetyssä webinaarissa. “Korkeat alkutuotot ovat hyvä indikaattori tulevista tuotoista, ja korkosijoitukset voivat tarjota hyviä tuottoja lähinnä kuponkikorosta ilman merkittäviä hinnankorotuksia ja korkojen leikkauksia.”
BlackRockin eurooppalaisen Fundamental Fixed Income -tiimin toisen johtajan Simon Blundellin mielestä eurooppalaiset joukkovelkakirjalainat tarjoavat paremman arvostuksen kuin yhdysvaltalaiset joukkovelkakirjalainat. “Verot ovat huolenaihe ja kannustavat sijoittajia pakenemaan turvallisiin ja laadukkaisiin omaisuuseriin (flight to quality), ja turvallisissa salkuissa on perinteisesti joukkovelkakirjojen osuus,” hän sanoi Morningstarille 10. helmikuuta antamassaan haastattelussa.
Blundell varoittaa myös, että volatiliteetti on melko suurta valtionlainojen markkinoilla ja pysyy sellaisena vielä jonkin aikaa. Tämä luo mahdollisuuksia sijoittajille, mutta “se edellyttää aktiivista lähestymistapaa.” Esimerkiksi BlackRockin rahastonhoitaja on siirtymässä lyhyempiin maturiteetteihin, “koska pidemmän duraation myötä emme saa korvausta riskistä.” Lisäksi hän näkee valtionlainat suojautumiskeinona riskiä vastaan, mutta hän on myös vakuuttunut siitä, että yrityslainojen perustekijät ovat vakaat ja että Euroopan luottomarkkinat tarjoavat houkuttelevan tulonhankintamahdollisuuden, vaikka marginaalit ovatkin kaventuneet. Lyhyesti sanottuna, korkeampi laatu ja lyhyempi duraatio, jotta ollaan valmiina, jos talouden taantuma tulee.
Amundin mukaan tuottojen volatiliteetti edellyttää “aktiivista ja taktista lähestymistapaa duraatioon,” mutta koska tuotot ovat “historiallisesti houkuttelevia,” rahastoyhtiö on “tarkistanut hieman duraatiopositiotaan ylöspäin, erityisesti Euroopassa.” Rahastoyhtiö pitää myös yllä “positiivista näkemystä sijoitusluokan joukkolainoista.”
Capital Groupin Carpenzano sanoo suosivansa korkealaatuisempia luottoja, koska ne tarjoavat “parempaa suhteellista arvoa kuin luottomarkkinoiden riskipitoisempi osa, koska riskierot ovat pienentyneet koko riskispektrin alueella.”
Robert Van Den Oever, Morningstarin Benelux-maiden päätoimittaja, osallistui tämän artikkelin kirjoittamiseen.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
