Euroopan keskuspankin odotetaan vuoden 2025 toisessa rahapoliittisessa kokouksessaan 6. maaliskuuta laskevan ohjauskorkoaan vielä 0,25 prosenttiyksiköllä 2,50 prosenttiin. Tuleva kehityskulku on kuitenkin epävarmempi sen jälkeen, kun johtokunnan jäsen Isabel Schnabel sanoi Financial Timesille, että keskuspankin “pitäisi nyt alkaa keskustella koronlaskujen tauottamisesta tai lopettamisesta”.
Helmikuun inflaatioarviot osoittivat samalla, että sekä kokonais- että perushinnat laskivat marginaalisesti.
“Huolimatta vaihtelevista inflaatioluvuista ekonomistit ennustavat yksimielisesti Euroopan keskuspankilta 25 peruspisteen koronleikkausta tällä viikolla. Vaikka se on hyvin merkitty, Euroopan osakemarkkinat ottaisivat sen silti hyvin vastaan, sillä mielestämme Euroopan osakemarkkinat käyvät edelleen kauppaa lievällä alennuksella käypään arvoonsa nähden”, sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan pääosakestrategi.
EKP:n ohjauskorot
- Talletuskorko: 2,75%.
- Perusrahoituskorko: 2,90%.
- Maksuvalmiusluoton korko: 3,15%.
Aikooko EKP tarkistaa rahapolitiikan keventämisen suuntaa?
Goldman Sachsin mukaan poliittiset päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että leikkauksia on jatkettava, usein 2 prosentin lopulliseen korkoon, mutta heillä on erilaisia näkemyksiä vauhdista ja ajoituksesta.
“Koska ensi viikolla odotetaan laajalti 25 peruspisteen lisäleikkausta, sijoittajat keskittyvät siihen, muuttaako neuvosto nykyistä sanamuotoa, jonka mukaan linja on ‘rajoittavaa’”, Goldman Sachs kirjoitti kommentissaan 28. helmikuuta. “Vaikka jotkut EKP:n virkamiehet, erityisesti EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel, ovat ehdottaneet, että linjaa ei pitäisi enää kuvata selvästi rajoittavaksi, odotamme EKP:n neuvoston enemmistön kannattavan asteittaista muutosta. Siksi pidämme todennäköisempänä kieliasun pehmentämistä, esimerkiksi sanomalla, että linja on edelleen ‘jossain määrin rajoittavaa’.”
Goldman Sachsin ekonomistit myönsivät, että tauko huhtikuussa “on mahdollinen, jos inflaation hidastuminen pysähtyy tai jos suhdannetiedot yllättävät merkittävästi ylöspäin”. He kuitenkin lisäsivät: “Kun otetaan huomioon ennusteemme vaimeasta kasvusta, jatkuva pohjainflaatio ja päivitetyt arviot neutraalista korosta, pidämme edelleen todennäköisinä leikkauksia sekä huhtikuussa että kesäkuussa.” Ennusteemme mukaan heinäkuussa on odotettavissa uusi leikkaus, koska kasvuennusteemme on heikompi ja kauppajännitteet lisääntyvät, jolloin lopullinen korko on 1,75 prosenttia."
Morningstarin Field näkee riskejä Euroopassa, mutta lisää, että “ylikuumentunut talous ei ole listalla korkealla sijalla” ja että “korot voivat laskea jopa 2 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Rakenteellisesti alhaisempi korkotaso olisi siunaus eurooppalaisille osakkeille, erityisesti niille, jotka ovat alttiita kulutusmenoille.”
Kasvuriskit ovat edelleen painottuneet alaspäin
EKP:n virkamiehet toistivat viimeisimmissä kommenteissaan, että kasvuriskit ovat edelleen painottuneet alaspäin ja että inflaation hidastuminen on hyvässä vauhdissa, vaikka palvelu- ja palkkainflaatio pysyykin korkeana ja Yhdysvaltojen tullitariffit aiheuttavat riskejä inflaationäkymille.
Generali Investmentsin ekonomisti Martin Wolburg myönsi, että vallitsee yksimielisyys siitä, että EKP todennäköisesti laskee ohjauskorkoaan vielä 25 peruspisteellä 2,5 prosenttiin 6. maaliskuuta pidettävässä kokouksessaan. Hän lisäsi kuitenkin, että “keskustelu markkinoilla ja EKP:n neuvostossa (GC) on siirtymässä siihen, mikä on tämän keventämissyklin laskeutumisnopeus”.
“Päivitetyt inflaatioennusteet ovat todennäköisesti johdonmukaisia sen näkemyksen kanssa, että inflaatio on jälleen matkalla kohti tavoitetta, ja näemme, että kasvunäkymiä voidaan tarkistaa alaspäin”, Wolburg kommentoi Morningstarille 25. helmikuuta. “Vaikka tämä tukisi korkojen lisäleikkauksia, EKP:n hallintoneuvoston eri jäsenet ovat viime aikoina esittäneet, että nykyisten ohjauskorkojen suunta on muuttunut epäselvemmäksi, ja varoittaneet liiallisesta keventämisestä.”
Generali Investments odottaa EKP:n pitäytyvän kokouksesta toiseen dataan perustuvassa lähestymistavassaan ja painottavan edelleen epävarmuustekijöitä. “Vaikka EKP jättää oven auki uusille koronlaskuille, se todennäköisesti myös viestii, että politiikan rajoitusten astetta on vähennetty merkittävästi. Odotamme edelleen uusia koronalennuksia”, Wolburg lisäsi.
Stagflaation riski
Eurostatin alustavien pikaennakkoarvioiden mukaan euroalueen BKT:n kasvu laski neljännellä neljänneksellä 0 prosenttiin edelliseen neljännekseen verrattuna.
“Muutaman maltillisen kasvun vuosineljänneksen jälkeen euroalueen talouden elpyminen on jälleen kerran pysähtynyt”, totesi ING:n pääekonomisti Bert Colijn tilastojen jälkeen. “Emme odota, että [talous] pääsee siitä pois tänä talvena. Ensimmäiset merkit ensimmäisestä neljänneksestä viittaavat siihen, että talous leijuu vielä vähän aikaa pysähtyneisyyden tuntumassa. Vuoden mittaan odotamme kotimaisen kysynnän vetävän talouskasvua jälleen eteenpäin.”
Schroders odottaa euroalueella stagflaatiota, jossa “kasvu piristyy marginaalisesti” ja “inflaatio pysyy korkeana”. Talousanalyytikot laskivat 20. helmikuuta antamassaan kommentissa vuoden 2025 kasvuennustettaan 1,2 prosentista 1,1 prosenttiin ja odottavat kasvun kiihtyvän 1,5 prosenttiin vuonna 2026. Schroders nosti myös vuoden 2025 inflaatioennustettaan 2,2 prosentista 2,4 prosenttiin vuositasolla energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi.
Saksan vaalien ei odoteta vaikuttavan
Asiantuntijat arvioivat edelleen Saksan vaalituloksen vaikutusta euroalueen rahoitusmarkkinoihin. Payden & Rygel Italia -yhtiön toimitusjohtajan Antonella Manganellin mukaan tulokset ovat tärkeitä poliittisen vakauden kannalta, mutta ne tuskin muuttavat EKP:n kurssia kahdessa seuraavassa kokouksessa. “Samoin mahdollinen merkittävä edistyminen Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluissa voi vaikuttaa pitkän aikavälin ennusteisiin, mutta ei muuta EKP:n lyhyen aikavälin suunnitelmia”, hän selitti Morningstarille ja lisäsi, että EKP:n virkamiesten viimeaikaiset kommentit viittaavat ‘varovaisempaan asenteeseen’ vuoden jälkipuoliskolla. Manganelli odottaa korkojen olevan noin 2 prosentin tasolla vuoden 2025 puoliväliin mennessä. “Tätä liikettä tukevat edelleen heikot kasvunäkymät ja Yhdysvaltain uuden hallinnon uhka tulleista.”
Miten koronlasku vaikuttaa markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on taipumus nousta odotettujen koronlaskujen seurauksena. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku merkitsee alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean korkotason aikana, houkuttelevampia tuoton kannalta.
Samaan aikaan pankkitileillä olevien käteissäästöjen korot todennäköisesti laskevat säästäjien vahingoksi. Säästäjien saamat korot riippuvat pääasiassa talletuskorosta, jossa määritellään korko, jonka pankit saavat tallettaessaan rahaa EKP:hen yön yli. Lainanottajat puolestaan hyötyvät korkojen laskusta, koska kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat.
Milloin ovat seuraavat EKP:n kokoukset?
6. maaliskuuta 2025
17. huhtikuuta 2025
5. kesäkuuta 2025
24. heinäkuuta 2025
11. syyskuuta 2025
30. lokakuuta 2025
18. joulukuuta 2025
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.
