Saksan finanssipoliittinen Bazooka nostaa euroa ja bundien korkoja

"Finanssipoliittinen muutos muuttaa pysyvästi tapaa, jolla bundit käyvät kauppaa", sanoi T. Rowe Pricen pääekonomisti Tomasz Wieladek keskiviikkoaamuna. "Bundit todennäköisesti myyvät tänään merkittävästi ja alkavat tulevaisuudessa käydä kauppaa enemmän kuin muiden turvallisten joukkolainamarkkinoiden instrumentit."

Vaalivoittaja Friedrich Merzin konservatiivinen CDU ja hänen tuleva nuorempi koalitiokumppaninsa ilmoittivat suunnitelmistaan ennen virkaanastumistaan. Puolueet sopivat myös maan perustuslaillisen lainanottorajan uudistamisesta, joka tunnetaan puhekielessä ”velkajarruna”. Tällainen askel olisi otettava ennen 25. maaliskuuta, kun nykyinen parlamentti, joka perustuu vuoden 2021 vaaleihin, on vielä toiminnassa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä valtapuolueita vastustavat puolueet saivat helmikuun äänestyksessä estävän vähemmistön.

Konservatiivit ja sosiaalidemokraatit antoivat tiistai-iltana yhteisessä lehdistötilaisuudessa ymmärtää, että maan parlamentti voi kokoontua jo ensi viikolla äänestämään ehdotuksista.

Miten Saksan velkajarru muuttuu?

Tiistai-illan ehdotukset koostuvat 500 miljardin euron infrastruktuuripaketista, jolla ohitetaan velkajarru, samalla tavalla kuin 100 miljardin euron erityisellä puolustusbudjetilla vuodelle 2022. Puolustusmenoille ei aseteta rajoituksia, kun kaikki yli 1 prosentin menot suhteessa BKT:hen vapautetaan velkajarrusta. Tämä poistaa kaikki rajoitukset, koska puolustusmenot ylittävät jo nyt tämän tason. Velkajarru ei myöskään enää pakota Saksan osavaltioita pitämään kirjanpitoa tasapainossa, mikä mahdollistaa alijäämäiset menot osavaltiotasolla

Yhdessä EU:n ehdottaman sotilasmenojen vapauttamisen kanssa, aktivoimalla blokin julkisen talouden vakautta koskevista säännöistä kriisiaikoihin tarkoitettu poikkeuslauseke, nämä muutokset avaavat oven puolustusmenojen jyrkälle kasvulle.

”Ilmoitus yllätti markkinat, erityisesti puolustussektorilla, jossa odotettiin pikemminkin samanlaista rahastoa kuin investoinneissa kuin yleistä ilmoitusta mahdollisten menojen alarajasta”, kommentoi AllianzGI:n korkosalkun johtaja Monica Zani. ”Nämä päätökset merkitsevät ainakin 1 biljoonan euron menoja seuraavien kymmenen vuoden aikana, mikä on hieman alle 25 prosenttia Saksan bruttokansantuotteesta.”

Saksan finanssipoliittisen haukan 180 asteen käänne

Tämän myötä Merz on yhtäkkiä muuttanut pitkäaikaista kantaansa, jonka mukaan Saksan velkajarru oli asianmukainen ja sen piti pysyä voimassa. Hän sanoi tiistaina, että Saksan kykyä puolustaa itseään on vahvistettava tekemällä "mitä tahansa", mikä muistutti EKP:n pääjohtajan Mario Draghin vuonna 2012 pitämää puhetta, jossa hän ilmoitti aggressiivisesti ekspansiivisesta rahapolitiikasta euron säilyttämiseksi.

Merzin puolueen sisällä suunnitelmat ovat edelleen hyvin kiistanalaisia. ”Paljon pahemmaksi ei voi mennä”, saksalainen Handelsblatt-lehti siteerasi CDU:n finanssikonservatiivisen ryhmän jäseniä sanomalla keskiviikkona sen jälkeen, kun puolueen vaaliohjelmassa suljettiin pois erityiset kertaluonteiset budjetit, joilla ohitetaan velkajarru.

Vaikutukset valtionvelkaan Saksan ulkopuolella

Koska Saksan liittovaltio on koko alueen lainakustannusten riskittömän indeksin asemassa, Saksan finanssipoliittisella muutoksella on kerrannaisvaikutuksia euroalueen valtionlainoihin, joiden tuottojen odotetaan myös nousevan. Tämä luo paineita muille euroalueen hallituksille rajoittaa lainanottoa pidemmällä aikavälillä.

Italian BTP-koron ja Saksan liittokorkojen välinen ero kaventui noin 2,5 prosenttiyksikköä 105 peruspisteeseen, mikä on kapein taso sitten lokakuun 2021, jolloin Italian kymmenvuotinen tuotto nousi 3,7 prosenttiin, vähemmän jyrkästi kuin Saksan liittokorko.

Myös Ranskan OAT:n ja Bundin välinen ero kaventui 71 peruspisteeseen OAT:n koron noustessa 3,4 prosenttiin, kun taas Espanjan Bonon ja Bundin välinen ero kaventui Teleborsan mukaan 4 prosenttiyksikköä 66 peruspisteeseen.

Rakennusalan osakkeet johtavat osakerallia

Näkymät uudesta finanssipoliittisen pidättyvyyden aikakaudesta pönkittivät keskiviikkona myös eurooppalaisia osakkeita. Saksan DAX-indeksi nousi 3,2 % ja alueellinen Stoxx Europe 600 -indeksi oli päivän puoliväliin mennessä noussut 1,6 %. Nousua johtivat rakennusalan osakkeet, kuten Kion (KGX), 17,6 %, Wienerberger (WIE), 16,3 % ja Hochtief (HOT), 15,2 %.

Myös eurooppalaiset pankit elpyivät: Deutsche Bank (DBK) ja Commerzbank (CBK) nousivat kumpikin noin 9 %, italialainen UniCredit (UCG) 5,2 % ja BNP Paribas (BNP) 4 %. Euroalueen ulkopuolella Barclays (BARC) kävi kauppaa 4 % korkeammalla ja sveitsiläinen pankki UBS (UBS) 3,1 % korkeammalla, vaikka ilmeistä syy-yhteyttä Saksan poliittisiin liikkeisiin ei olekaan.

”Euroopan pankkisektorin tämänpäiväinen ralli on tehokkaasti korjannut eiliset jyrkät tappiot”, jotka johtuivat tullimaksujen pelosta, sanoi Morningstarin analyytikko Johann Scholtz. ”Olemme hieman yllättyneitä nopeasta käänteestä, kun otetaan huomioon, että tariffikysymys on ennallaan. Uskomme, että eurooppalaiset pankit, joita pidetään usein laajemman talouden lämpötilamittarina, voivat edelleen kokea lisääntynyttä volatiliteettia jatkuvien geopoliittisten epävarmuustekijöiden keskellä.”

Puolustusosakkeet laajentavat rallia

Alueen ilmailu-, avaruus- ja puolustusalan osakkeet jatkoivat dramaattista rallia, joka alkoi maanantaina kaksinumeroisilla voitoilla. Saksalainen Rheinmetall (RHM) ja italialainen Leonardo (LDO) nousivat kumpikin noin 4 %, kun taas ranskalainen Thales (HO) nousi 6,7 %, Dassault Aviation (AM) 4,4 % ja ruotsalainen SAAB (SAAB B) kävi kauppaa noin 6 % plussalla.

Myös pienemmät puolustusalan osakkeet nousivat edelleen: saksalainen anturien asiantuntija Hensoldt (HAG) nousi 7 % ja norjalainen ohjus- ja elektroniikkakonserni Kongsberg (KOG) 3,5 %.

Sara Silano ja Valerio Baselli osallistuivat tämän artikkelin kirjoittamiseen.

Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöstä.