Jos 2. huhtikuuta ilmoitetut tullikorotukset pidetään voimassa, ne voivat johtaa Yhdysvalloille itse aiheutettuun taloudelliseen katastrofiin. Emme ole vielä julkaisseet täydellistä analyysia, mutta todennäköisesti laskemme Yhdysvaltojen BKT:n kasvuennustetta vuosille 2025 ja 2026. Tullikorotusten inflaatiota nostava vaikutus tulee todennäköisesti olemaan samansuuruinen. Inflaatioon ja rahapolitiikkaan kohdistuvat vaikutukset ovat kuitenkin erittäin riippuvaisia myös muista tekijöistä.
Yhdysvaltojen taantuman riski on kasvanut, mutta se voi olla vain lyhytaikainen tuska. Jos tullikorotukset pysyvät voimassa, ne alentavat pysyvästi Yhdysvaltojen reaalista bruttokansantuotetta ja siten keskimääräisen amerikkalaisen reaalista elintasoa.
Ilmoitetut tullimaksut ylittävät merkittävästi sen, mitä ennakoimme viimeisimmässä talousennusteessamme. Tietenkin vain jäljelle jäävillä tulleilla on todellista merkitystä. Toisin kuin Kanadan ja Meksikon kohdalla kuukausi sitten, meillä ei ole juurikaan syitä odottaa näiden tullikorotusten nopeaa lieventymistä. Tulleja voidaan hieman alentaa, mutta selkeää tietä niiden poistamiseen ei ole näkyvissä.
Aiemmin tulliuhkauksia pidettiin keinona toteuttaa erilaisia geopoliittisia tavoitteita, kuten Trumpin ensimmäisellä kaudella. Trumpin toisen kauden alku vaikutti olevan linjassa tämän kanssa: Kanadalle ja Meksikolle asetettiin tulleja muutamaksi päiväksi, mutta ne poistettiin nopeasti, kun myönnytyksiä oli tehty muun muassa rajaturvallisuuteen liittyen.
Kuitenkin 2. huhtikuuta presidentti Donald Trumpin retoriikka oli puhtaasti merkantilistista. Hän aikoo määrätietoisesti käyttää tulleja Yhdysvaltojen kauppavajeen pienentämiseksi ja palauttaa Yhdysvaltojen teollisuuden ylivoimaisen aseman historialliselle tasolleen. Kuten presidentti muistutti, hänellä on ollut tämä visio jo 1980-luvulta lähtien. Toisin kuin Trumpin ensimmäisessä hallinnossa, häntä ympäröi nyt esikunta, joka on sitoutunut tähän visioon. Siksi uskomme, että tullimaksut tulevat jäämään voimaan pitkällä tähtäimellä.
Huhtikuun 2. päivänä julkistetut tullit, yhdessä muiden viimeaikaisten ilmoitusten kanssa, voivat merkitä keskimääräisten tariffitasojen nousua noin 25 prosentilla. Tämä nostaisi Yhdysvaltojen tullien keskimääräisen tason noin 27 prosenttiin, mikä olisi korkein taso yli 100 vuoteen.
Vaikutus inflaatioon, rahapolitiikkaan ja lyhyen aikavälin BKT:hen (toisin kuin pitkän aikavälin BKT:hen) riippuu monista muista tekijöistä. Kierrätetäänkö tullitulot veronalennusten muodossa? Tämä ei lieventäisi kielteisiä vaikutuksia talouden tehokkuuteen (ja siten BKT:hen pitkällä aikavälillä), mutta se vähentäisi vaikutusta kysyntäpuolelle ja siten voisi vähentää taantuman riskiä.
Yritysten ja kuluttajien epävarmuus on saavuttanut ennätyksellisen tason, mikä painaa kulutusta tullimaksujen suorasta vaikutuksesta riippumatta. Tämän vuoksi kysynnän väheneminen saattaa itse asiassa ylittää tarjonnan häiriön (lyhyellä aikavälillä), jolloin tullisokki saattaisi olla enemmän taantuman kuin inflaation aiheuttaja.
Jos taas kaikki tullitulot käytetään uusiin veronalennuksiin, tämä olisi paljon inflaatiota kiihdyttävämpää, koska talouden kysyntäpuolta tuettaisiin paremmin.
Rahapolitiikan kannalta tullien korotukset ilman uusia veronalennuksia ja kulutusta haittaava epävarmuus edellyttäisivät todennäköisesti lisää koronnostoja verrattuna perusskenaarioon. Jos tullisokki kuitenkin kiihdyttää inflaatiota, Fed saattaa joutua pidättäytymään koronnostosta pidempään.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöistä.