Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan korkoja vielä 0,25 prosenttiyksikköä 17. huhtikuuta, kun päättäjät tasapainottelevat euroalueen heikkenevien kasvunäkymien ja arvaamattomien maailmanlaajuisten kauppajännitteiden välillä.
Viimeaikaiset tiedot ja poliittinen kehitys ovat saaneet markkinat hinnoittelemaan talletuskoron 1,50-1,75 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä, kun se aiemmin tässä kuussa oli 2,00 prosenttia. Tämä merkitsee ainakin kolmea lisäleikkausta huhtikuun jälkeen. Talletuskorko on tällä hetkellä 2,50 %. Terminaalikorko tarkoittaa pistettä, jossa keskuspankki lopettaa korkojen laskemisen tai nostamisen syklin aikana, ja se osuu yleensä samaan aikaan, kun inflaatio on tavoitetasolla.
Mitkä ovat EKP:n ohjauskorot?
EKP:n kolme tärkeintä ohjauskorkoa ovat 12. maaliskuuta alkaen seuraavat
- Talletuskorko: 2,50 %.
- Perusrahoitusoperaatioiden korko: 2,65 %.
- Maksuvalmiusluoton korko: 2,90 %.
Milloin EKP pitää kokouksensa vuonna 2025?
- 17. huhtikuuta 2025
- 5. kesäkuuta 2025
- 24. heinäkuuta 2025
- 11. syyskuuta 2025
- 30. lokakuuta 2025
- 18. joulukuuta 2025
Markkinoiden myllerrys vaikeuttaa ennustamista
Keskuspankit ovat vaikean tehtävän edessä, sanoo Peter Goves, MFS Investment Managementin kehittyneiden markkinoiden korkostrategian globaali johtaja. "Kaikki tuottoennusteet ja fundamenttiennusteet vanhenevat nopeasti, koska nykyinen ympäristö on erittäin epävakaa." Kahden viime viikon aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lähettänyt maailmanlaajuiset osake- ja joukkolainamarkkinat vuoristorataan muuttuvalla tullipolitiikallaan.
"Uutinen siitä, että Trump perääntyy tulleista, on erittäin myönteinen markkinoiden kannalta, sillä monet sanovat, että pahin mahdollinen skenaario on nyt poissa pelistä. Kauppasodan aiheuttama ylikuormitus säilyy kuitenkin todennäköisesti vielä jonkin aikaa. Markkinat ovat jo reagoineet uutiseen myönteisesti, mutta sijoittajat ovat edelleen varovaisia lisäämään jännitteitä Kiinalle jäljellä olevien korkeiden tullien vuoksi", sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan osakemarkkinoiden päästrategi.
AXA oli ennustanut 1,5 prosentin päätehinnaksi vuoden 2025 loppuun mennessä jo ennen markkinoiden viimeisintä laskua.
"Ennusteemme julkaistiin ennen nykyistä markkinaturbulenssivaihetta. Odotamme lisää selvyyttä emmekä tässä vaiheessa tarkista ennustettamme", sanoi AXA Investment Managementin Euroopan sijoitusjohtaja Alessandro Tentori.
Hänen näkymiinsä sisältyy leikkauksia huhti- ja kesäkuussa, koska toukokuussa ei ole rahapoliittista kokousta, ja vuoden jälkipuoliskolla kaksi uutta 0,25 prosenttiyksikön leikkausta.
"Vaikka olemme luultavasti menossa neutraalille alueelle, EKP pysyy varovaisena ottaen huomioon kaikki riskit, jotka voivat vielä toteutua", sanoo Ulrike Kastens, DWS:n Euroopan vanhempi ekonomisti.
Kastens lisää: "Viime kokouksessaan maaliskuussa EKP ei edes sulkenut pois korkojen laskun taukoa. Mutta nyt uusi kaupankäyntitodellisuus on ottamassa vallan. Eurooppalaisten Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin tullien merkittävä korotus ja siihen liittyvä epävarmuus ovat lisänneet merkittävästi talouteen vuonna 2025 kohdistuvia alaspäin suuntautuvia riskejä, joihin keskuspankki todennäköisesti vastaa leikkaamalla talletuskorkoa vielä 25 peruspisteen verran 2,25 prosenttiin."
EKP:n neuvosto erimielinen koroista
EKP:n tärkein päätöksentekoelin näyttää olevan erimielinen tulevasta politiikkalinjasta: Ranskan keskuspankin pääjohtaja Francois Villeroy de Galhau ilmaisi tällä viikolla ranskalaisissa tiedotusvälineissä tukensa nopeille koronlaskuille. Vaikka tullikiistalla on merkittävä kielteinen vaikutus talouskasvuun, euroalueen disinflaatiokehitys on hänen mukaansa vankka. Euron vahvistuminen suhteessa dollariin auttaa hänen mukaansa myös hillitsemään hintapaineita.
Toisella puolella spektriä Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann ei näe tällä hetkellä mitään syytä laskea korkoja. "Kaiken näkemäni jälkeen en näe mitään syytä, miksi muuttaisin mieltäni", hän sanoi lehdistötilaisuudessa tiistaina, mutta jätti oven auki muutokselle, jos data antaa siihen aihetta.
EKP:n neuvoston 6. maaliskuuta pidetyn kokouksen pöytäkirja, joka julkaistiin 6. huhtikuuta, vahvisti, että erimielisyys EKP:n neuvoston sisällä kasvoi.
EKP:n viimeaikaiset ohjauskoron muutokset
EKP aloitti koronlaskusyklinsä kesäkuussa, piti tauon heinäkuussa ja jatkoi korkomuutoksiaan syyskuussa, lokakuussa, joulukuussa, tammikuussa ja maaliskuussa alentaen ohjauskorkoa yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä.
Mitä tullit tarkoittavat euroalueen inflaatiolle?
Vaikka useimmat ekonomistit ovat yhtä mieltä siitä, että tullit vaikuttavat kielteisesti euroalueen kasvuun, niiden vaikutus inflaatioon ei ole yhtä selvä.
Halvemmat tavarat Kiinasta, alhaisemmat energian hinnat ja euron vahvistuminen suhteessa dollariin ovat inflaatiota hidastavia tekijöitä, sanoo DWS:n Kastens. "EKP:n palkkaseuranta osoittaa edelleen, että neuvotellut palkkapaineet ovat hellittämässä, vaikka palveluinflaatio pysyykin korkeana vuoteen 2025 asti", hän sanoo.
Tullit voivat kuitenkin johtaa tarjontapulmiin, jotka voivat nostaa hintoja, todetaan Itävallan keskuspankin julkaisemassa paperissa.
Eurostatin pikaennakon mukaan euroalueen inflaatio nousi maaliskuussa 2,2 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli vähemmän kuin helmikuun 2,3 prosenttia ja vastasi ennusteita.
DWS ennustaa 2,3 prosentin kokonaisinflaatiota vuonna 2025, ja inflaatio laskee 2 prosenttiin vuoden jälkipuoliskolla, mikä vastaa EKP:n keskipitkän aikavälin 2 prosentin inflaatiotavoitetta.
EKP:n kokous 17. huhtikuuta: mitä voimme odottaa?
EKP:n tarkkailijat odottavat, että keskuspankki pysyy vaiti tulevista koronlaskuista.
"Keskuspankkien on hyvin vaikea antaa jäykkää ennakko-ohjausta. Mutta se, mitä keskuspankit voivat tehdä, on pitää yllä selkeää viestintää sitoutumisestaan hintavakauteen ja tiedoista riippuvaisesta, kokouskohtaisesta lähestymistavastaan. EKP on ollut hyvin selkeä siinä, että se seuraa reaktiofunktiossa hahmoteltuja tietoja", sanoi Peter Goves MFS:stä.
Maaliskuun puolivälissä EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde hahmotteli EKP:n päätöksentekokehystä, joka rakentuu reaktiofunktion kolmen keskeisen pilarin ympärille:
- Inflaationäkymät
- Taustalla olevien hinta- ja palkkapaineiden dynamiikka
- Rahapolitiikan välittyminen
"Vaikka huhtikuun kokouksessa ei esitetä uusia kasvu- ja inflaatioennusteita, lehdistötilaisuudessa keskeinen aihe on todennäköisesti tullipolitiikan vaikutus inflaatioon", sanoi Kastens DWS:stä.
"Koska epävarmuus on suurta, emme odota muutoksia EKP:n viestintään: datasta riippuvaisia ja kokouskohtaisia päätöksiä."
Vaikka päivitettyjä kasvu- ja inflaatioennusteita odotetaan vasta kesäkuussa, kaikkia merkkejä poikkeamista EKP:n maaliskuun näkymistä seurataan tarkasti. "Negatiiviset kasvutarkistukset ovat ymmärrettävästi todennäköisiä kesäkuun ennusteissa", sanoi MFS:n Goves.
Trumpin tullit: Haaste euroalueen kasvulle
Tullien odotetaan yleisesti heikentävän euroalueen kasvua. EKP tarkisti jo maaliskuun ennusteessaan kasvulukujaan alaspäin: 0,9 prosenttiin vuonna 2025, 1,2 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,3 prosenttiin vuonna 2027. Sentixin euroalueen sentimentti-indeksin ja HCOB:n euroalueen teollisuuden PMI:n kaltaiset tunnelmaindikaattorit ovat laskeneet viime aikoina, ja ekonomistit odottavat vaikutuksen näkyvän kovissa tiedoissa toukokuusta alkaen.
Keskiviikkona UBS alensi euroalueen kasvunäkymiään 0,9 prosentista 0,5 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,1 prosentista 0,8 prosenttiin vuonna 2026. EU:n ja Saksan suurempien julkisen talouden menojen odotetaan kuitenkin pankin mukaan johtavan elpymiseen vuonna 2027. Saksan tuleva koalitiohallitus on sopinut usean miljardin euron elvytyspaketista, ja analyytikot uskovat, että Saksa voi hyötyä siitä suhteettomasti euroalueen kollegoihinsa verrattuna.
Saksan bundien tuottokäyrä jyrkkenee korkoleikkausten ja tullihuolien vuoksi
Odotetut koronleikkaukset ovat painaneet euroalueen joukkolainojen tuottokäyrän etuosaa alaspäin, erityisesti Saksan 2-vuotisten joukkolainojen osalta.
Sitä vastoin pidempien maturiteettien joukkovelkakirjalainojen tuotot ovat nousseet viime kuukausina, mikä johtuu odotuksista joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun lisääntymisestä sen jälkeen, kun Saksa ilmoitti julkisten menojen lisäämisestä maaliskuun alussa.
"Joukkovelkakirjalainat kokivat euroalueen historian synkimmän päivän 5. maaliskuuta, jolloin 10 vuoden joukkovelkakirjaindeksin tuotto nousi 30 peruspistettä", sanoi AXA:n Tentori.
"Markkinoiden voimakas reaktio liittyy siihen, että Berliini on siirtymässä ortodoksisen finanssipolitiikan puolestapuhujan roolista ja käyttämässä suurta finanssipoliittista liikkumavaraansa rakennehankkeisiin. Tämä voi olla merkki merkittävästä muutoksesta Euroopan talouden perustekijöissä."
Saksan 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan tuki voimistui tällä viikolla, kun kauppajännitteet kyseenalaistivat Yhdysvaltain valtionlainojen turvasatamana toimivan aseman ja sijoittajat ostivat joukkovelkakirjoja turvallisina omaisuuserinä.
Miten koronlaskut vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on taipumus nousta, kun korkojen odotetaan laskevan. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku tarkoittaa alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean korkotason aikana, houkuttelevampia tuoton kannalta.
Samaan aikaan pankkitilien käteissäästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on haitaksi säästäjille. Säästäjien saamat korot riippuvat pääasiassa talletusmahdollisuudesta, jossa määritellään korko, jonka pankit saavat tallettamalla rahaa EKP:hen yön yli. Lainanottajat puolestaan hyötyvät korkojen laskusta, koska kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat.
Kirjoittaja(t) ei omista tässä artikkelissa mainittujen arvopapereiden osakkeita. Lue lisää Morningstarin toimituskäytännöistä.
