Onko Yhdysvalloissa paljastunut laiton kaupankäynti rahasto-osuuksilla mahdollista Suomessa?

Yhdysvalloissa nousi suuri kohu syyskuun alussa, kun New Yorkin osavaltion ylin syyttäjäviranomainen Eliot Spitzer ilmoitti laajan tutkimuksen tulokset koskien amerikkalaisten rahastoyhtiöiden kaupankäyntitapoja sijoitusrahasto-osuuksilla.

Hannu Saarnio, 14.10.2003
Facebook Twitter LinkedIn
Rysän päältä jäi kiinni neljä rahastoyhtiötä ja yksi Hedge-rahasto. Rahastoyhtiöt Bank One, Janus, Nationsbank ja Strong olivat antaneet eksklusiivisen etuoikeuden Canary Hegde-rahastolle nopeaan ns. arbitraasi kaupankäyntiin rahasto-osuuksilla siinä vaiheessa vuorokautta kun kaupankäynti ei enää ollut rahaston sääntöjen ja siten lain mukaan sallittua. Näin ollen yksi kanta-asiakas nautti tätä laitonta etuutta kaikkien muiden rahaston osuudenomistajien vahingoksi. Tämä oli isku vyön alle koko amerikkalaiselle rahastoteollisuudelle ja kestää takuulla aikansa, ennen kuin sijoittajien epäluottamus on täysin hälvennyt.

Morningstar Inc. USA:ssa kommentoi erittäin kriittisesti tapahtunutta. Brian Portnoy, Morningstarin rahastoanalyytikko kehotti sijoittajia harkitsemaan tarkkaan omis

tuksiaan Januksen rahastoissa. Portnoyn mukaan suositukseen vaikutti myös Januksen rahastojen kehno menestys kilpailijoihin verrattuna laskevilla markkinoilla sekä muutaman huippusalkunhoitajan eroaminen yhtiön palveluksesta aiemmin tänä vuonna.

Tapahtunut sai aikaan vilkkaan keskustelun lehdistössä sekä lisää tutkimuksia aiheesta laajemminkin. Amerikkalainen sijoitusalan lehti Barron’s kertoo artikkelissaan Stanfordin yliopiston apulaisprofessori Eric Zitzewitzin tutkineen laittoman kuutamokaupankäynnin kulut amerikkalaisille sijoittajille. Zitzewitz päätyi arvioissaan muhkeaan 400 miljoonaan dollariin vuositasolla. Apulaisprofessori väittää löytäneensä todisteita laittomasta kaupankäynnistä viidestätoista globaalisti sijoittavasta rahastosta kun tutkinnan otos oli 50 rahastoyhtiötä. Hän haistaa lisäksi palaneen käryä kahdessatoista sikäläisessä kotimaisessa rahastossa otoskoon oltua yhdeksänkymmentäkuusi rahastotaloa.

Valtameren takana otetaan myös näkemystä melko lailla varman päälle (Mutual fund timing) ja lisäksi täysin laillisesti. Tämä perustuu rahastukseen globaaleilla osakerahastoilla aikavyöhykkeitä hyväksi käyttäen. Aikavyöhykekaupankäyntiä on vaikea estää ja rahastoyhtiöt katsovat sitä sormiensa läpi, koska eivät halua menettää rahastovarallisuuttaan kilpailijoilleen.

Onko laiton arbitraasi kaupankäynti mahdollista Suomessa?

Rahoitustarkastuksen markkinavalvoja Jarkko Syyrilän mukaan rahoitusmarkkinoitten historia osoittaa ettei jämerinkään valvonta voi estää kaikkia laittomuuksia, joten hänen mielestään tämä on periaatteessa mahdollista Suomessakin. Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen lakimies Hannu Hulkkonen on samoilla linjoilla. Hulkkonen tosin pitää riskiä tähän melko pienenä, koska rahastovarallisuutta hoitaa rahastoyhtiöstä erillinen säilytysyhteisö, joka on velvollinen valvomaan rahaston arvonlaskentaa sekä erityisesti osto- ja myyntitoimeksiantojen toteuttamista rahaston sääntöjen ja lain mukaisesti.

Miten paikallinen lainsäädäntö ja valvonta estää kuutamourakoinnin rahastoilla?

Jokaisella rahastolla on säännöt, joissa mainitaan missä puitteissa rahasto-osuuksilla voidaan käydä kauppaa, sanoo Jarkko Syyrilä. Mikäli rahastoyhtiö antaisi yksittäisen sijoittajan tehdä arbitraasia muiden rahaston omistajien vahingoksi virallisesta rahaston säännöissä määritellystä aikataulusta poiketen, niin yhtiö toimisi vastoin Sijoitusrahastolakia, joka edellyttää osuudenomistajien tasapuolista kohtelua. Rahoitustarkastuksella on oikeudet määrätä sanktioita rahastoyhtiölle rikkeen vakavuusasteesta riippuen. Sanktiot ulottuvat julkisesta huomautuksesta toimiluvan peruuttamiseen. Lisäksi vahinkoa kärsineet osuudenomistajat voivat hakea rahastoyhtiöltä vahingonkorvauksia oikeusteitse, mikäli rahastoa hoidetaan vastoin sen sääntöjä ja siitä aiheutuu osuudenomistajille vahinkoa.

Hannu Hulkkonen toteaa, että rahastoyhtiöt voivat tehokkaasti estää ilmeisen arbitraasisijoittajan aikeet veloittamalla hinnaston mukaiset merkintä- ja lunastuspalkkiot. Sijoitusrahastolain mukaan rahastoyhtiö voi toteuttaa rahaston ostotoimeksiannon vasta kun ostoon tarvittavat rahat ovat tilillä ja ostajan identiteetti on varmennettu. Lisäksi kotimaiset rahastot ovat kansainvälisessä vertailussa sen verran pieniä, etteivät ne houkuttele suurempia pelureita Suomeen.

Hulkkosen mukaan aikavyöhykeansaitaa rahastoilla hillitään käytännössä esimerkiksi toteuttamalla Aasia-osakerahastojen merkinnät vasta toimeksiantoa seuraavana päivänä sekä kirjaamalla toimeksiantojen toteuttamisaikataulu kunkin rahaston omiin sääntöihin rahastoa perustettaessa. Hulkkonen kuitenkin samalla painottaa, ettei kaupankäynnin toteuttamista voida kohtuuttomasti viivyttääkään rahastosijoittajan tappioksi ainoastaan tehokkaamman valvonnan nimissä.

Hulkkosen ja Syyrilän mukaan Suomessa ei ole havaittu laitonta rahastokaupankäyntiä.

Tarkistetaanko Suomessa valvontarutiineja Yhdysvalloissa tapahtuneiden väärinkäytösten takia?

Rahoitustarkastus ja Suomen Sijoitusrahastoyhdistys ry ovat kokoontuneet tapahtuneen jälkeen ja arvioivat parhaillaan, onko ohjeistusta ja valvontarutiineja muutettava. Sijoitusrahastoyhdistys informoi rahastoyhtiöitä mahdollista muutoksista.

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

 

© Copyright 2024 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings          Tietoja