Credit Suissen inflaatiosuojatuista korkotuotteista vastaava Benno Weber, 36, on kansainvälinen mies.
– Olen syntyjäni sveitsiläinen, mutta avioliiton kautta myös ranskalainen, hän naureskelee.
Zürichissä majapaikkaansa pitävän Weberin vastuulla on syyskuussa perustettu Bond Fund Inflation Linked -rahasto. Rahasto saa poikamaisen oloisen salkunhoitajan selvästi innostumaan.
– Jokainen sijoitus on kuluttamisen lykkäämistä, ja jokainen sijoittaja haluaa kompensaatiota tästä lykkäämisestä. Inflaation nouseminen on suuri riski, sillä jos tuotto on lukittu, kuten korkotuotteissa yleensä, odotettua kovem
pi inflaatio syö reaalituottoa, Weber selostaa ja esittelee kalvoa, jossa täydestä oluttuopista haaveillut kravattikaula saakin vain puolikkaan tuopin.
Ura
Weber suoritti BA-tutkinnon kansainväliseen talouteen erikoistuneessa Graduate Institute of International Studiesissa Genevessä.
Perustutkinnon jälkeen Weber jatkoi rahoitusalan opintoja Exeterin yliopistossa Englannissa, josta hänellä on master-tutkinto.
– Olin kolme vuotta Sveitsin valtiovarainministeriön ekonomistina. Credit Suisselle tulin vuonna 1999, Weber selostaa työuraansa.
Siirtyminen investointipankkimaailmaan ei ollut hänen mukaansa kovin suuri kulttuurin muutos.
– Hoidan korkosijoituksia, jotka ovat aika pitkälti sitä samaa makroekonomiaa kuin työni valtiovarainministeriössä. Hyppy osakemaailmaan olisi ollut suurempi muutos, Weber pohtii.
Strategia
Inflaatioon sidottu korkorahasto sijoittaa sellaisiin korkopapereihin, joiden tuotto on sidottu inflaatioon eli inflaation noustessa myös sijoittajalle maksettava korko nousee. Ainoa tilanne, jossa inflaatioon sidottu korkopaperi jää jälkeen tavallisesta joukkovelkakirjalainasta on deflaatio eli alenevien hintojen tilanne.
Bond Fund Inflation Linked -rahaston erikoisuus on synteettisten inflaatioon sidottujen joukkovelkakirjojen käyttö. Synteettinen joukkovelkakirja saadaan, kun yhdistetään tavalliseen bondiin inflaatiojohdannainen. Syy johdannaisten käyttöön on inflaatioon sidottujen bondien rajallinen saatavuus euroalueella.
– Euroalueella Ranska on suurin liikkeeseen laskija, muita ovat Italia ja Kreikka. Lisäksi suurin osa inflaatioon sidotuista bondeista on suunnattu institutionaalisille sijoittajille, joten niiden juoksuaika on pitkä, 20–30 vuotta. Tämä ei sovi yksityissijoittajille, sillä tuottovaihtelu on liian kova, Weber kertoo.
Vaikka Credit Suissen rahasto on toiminut vasta puoli vuotta, ajatus inflaatioon sidotusta korkorahastosta on muhinut jo viitisen vuotta. Weberin mukaan ajoitus on sattumalta mitä parhain.
– Inhoan tosin ajoituksesta puhumista, koska oikea ajoitus on lähes mahdotonta. Nyt on kuitenkin vallalla ennätyslöyhä rahapolitiikka ja veropolitiikka Euroopassa on sekavaa.
Hyödykehinnoissa näkyy jo nousua, ja vaikka se ei vielä näy kuluttajahinnoissa, arvioimme inflaation nousevan 18 kuukauden sisällä. Ja mikä tärkeintä, aiemmin deflaatiovoimana toimineessa Kiinassa alkaa olla inflaatiota, ja Kiina vaikuttaa suoraan myös Euroopan hintatasoon.
Ostaa nyt
Bond Fund Inflation Linked -rahaston sijoituksista suurin osa, noin 80 prosenttia, on synteettisissä bondeissa. Niiden juoksuaika on lyhyt, 3–5 vuotta. Synteettisten bondien osuutta mahdollisesti lisätään edelleen.
Tällä hetkellä hieman alle 20 prosenttia sijoituksista on perinteisissä inflaatioon sidotuissa bondeissa, joista suurin osa on Ranskan valtion liikkeeseen laskemia. Näiden joukkovelkakirjojen juoksuaika on pitkä, yli kymmenen vuotta.
– Tämä on konservatiivinen tuote. Salkun sijoitusten keskimääräinen juoksuaika koitetaan pitää 3–4 vuodessa. Odotettavissa oleva reaalituotto on 2,5 prosenttia vuodessa, Weber kertoo.
Rahasto ei lähtökohtaisesti ota yrityslainariskiä.
– Määritelmästä riippuu, mitä pidetään yrityslainana. Meillä on esimerkiksi kreikkalaisten pankkien liikkeeseen laskemia papereita.
Pankkipapereihin on tarkoitus sijoittaa jatkossakin. Liikkeeseen laskijan luottoluokituksen on kuitenkin oltava vähintään A, pääpaino on AAA-luokituksen saaneissa.
Myy nyt
– Vielä emme myy, Weber kuittaa rahaston myyntiaikeet.
Jatkossakin salkun kiertonopeus tulee olemaan hidas. Sijoituksista vaihtuu vuosittain vain 20 prosenttia.