Viime viikkoina kurssit ovat taas vahvistuneet selvästi muun muassa siksi, että institutionaalisilta sijoittajilta odotetaan uutta rahaa markkinoille tilikauden vaihtuessa. Uusi tilikausi alkaa huhtikuussa.
- Kysymys on Japanissa nyt siitä, milloin ja miten paljon keskuspankki nostaa korkoa. Uskon, että Japanissa on läksyt opittu ja siellä ymmärretään, että korkoa ei saa kiristää ennen kuin talous on tarpeeksi vahvalla pohjalla, Nordean Japani-rahaston salkunhoita
ja Robert Madsen sanoo.
1990-luvulla Japanissa tehtiin virheitä korkojen ja verojen kanssa, kun niitä kiristettiin liian varhain ja tapettiin talouden orastava elpyminen.
Madsen odottaa, että Japanin keskuspankki kiristää ohjauskorkoa toisella vuosipuoliskolla 0,25 prosenttiyksikköä. Nyt ohjauskorko on nollassa.
Japanissa kiinteistömarkkinat ovat kuumenemassa, ja keskuspankki haluaa suitsia tätä. Japanin talouden piristyminen onkin enimmäkseen kotimarkkinavetoista.
Koizumin kausi päättyy syksyllä
Moni salkunhoitaja odottaa, että Japanin osakemarkkinoiden tuotot peittoavat tänäkin vuonna Euroopan ja Yhdysvaltojen osaketuotot. Samanlaiseen kurssinousuun kuin viime vuonna eli noin 40 prosenttiin ei kuitenkaan uskota.
Japanissa nähdään tietenkin myös riskejä. Merkittävimpiä näistä on pääministeri Junichiro Koizumin kauden päättyminen syksyllä. Hän on ollut voimakkaasti valtion roolin pienentämisen kannalla.
Seligson & Co Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Ari Kaaro painottaa Japani-rahastojenkin kohdalla pitkäjänteisyyttä ja sijoituksen sopivuutta omaan salkkuun.
- Japanin osakemarkkinat ovat edelleen alhaisemmalla tasolla kuin 15 vuotta sitten, mutta en omasta puolestani usko, että ne ovat sitä vielä 20 vuoden kuluttua. Luulisin, että Japani on pitkäjänteiselle, rauhalliselle sijoittajalle oikealla painolla hyvä komponentti.
- Japani on reilu kymmenen prosenttia maailman osakemarkkinoista. Jos euromääräisellä sijoittajalla on salkussa paljon yli 10 prosenttia Japania, on se aika voimakasta näkemyksen ottoa, Kaaro toteaa.
