Ensi vuonna voimaan astuva direktiivi rahoitusvälineiden markkinoista (Mifid) sanoo, että sekä omaisuudenhoitajien että sijoitusneuvojien pitää tietää, minkälaisille asiakkaille he osaamistaan myyvät.
Ja hyvä niin. On järkevää, että ammattimainen sijoitusneuvoja ymmärtää esimerkiksi asiakkaansa varallisuuden määrän, kokemuksen, sijoitushistorian tai markkinan toiminnan yleisen tuntemuksen. Palvelu paranee.
Rahastoyhtiöt ovat väliinputoajia. Niille ei ole sälytetty nyt eikä tekeillä olevis
sa laeissakaan tätä niin sanottua selonottovelvollisuutta.
Äkkiseltään tuntuu, että näinhän sen pitää ollakin. Miksi rahastojen rakentajan Estlander&Rönnlundin pitäisi muka tietää niiden henkilöiden taustat, jotka ostavat heidän tuotteitaan vaikkapa Société Géneralin kautta? Se olisi hallintoihmisen painajainen.
Hienotunteisuus ehkä myyntivaltti
Juju on kuitenkin muualla. Selonottovelvollisuuksien erot luovat alan yrityksille erilaiset olosuhteet kilpailla keskenään.
Asiakas saa ostettua rahastoja pienemmin hallintokustannuksin suoraan rahastoyhtiöiltä kuin käyttämällä omaisuudenhoitajaa tai sijoitusneuvojaa. Voiko rahastoyhtiö käyttää myyntivalttina sitä, että heidän tiskillään sijoittajan ei tarvitse avata mennyttä elämäänsä? Hienotunteisuuden varaan rakentuvissa asiakassuhteissa tällä voi olla merkitystä.
Kun EU:n tavoite on suojella asiakasta, laissa on ilmeinen porsaanreikä.
EU-komission myöhemmin ilmestyvässä valkoisessa kirjassa tullaan ehkä käsittelemään ongelmaa. Johtaako tämä uuteen lainsäädäntöön, jää nähtäväksi. Myös EU:n arvopaperimarkkinoiden yhteisen elimen CESR:in työryhmät pohtivat kysymystä.
Suomalaisessa yrityskentässä rahastoyhtiöt, omaisuudenhoitajat ja sijoituspalveluyritykset menevät iloisesti sekaisin, päällekkäin ja limittäin.
Suomessa on kymmeniä rahastoyhtiöitä, kolmisenkymmentä omaisuudenhoitajaa ja vajaa satakunta sijoitusneuvojaa. Monet näistä ovat samassa konsernissa, mutta muodollisesti eri yhtiöissä.
Vasta neljä yritystä on yhdistänyt omaisuudenhoidon rahastoyhtiöön: FIM, Fourton, Quorum ja Celeres. Lisää saattaa olla tulossa.
