- Ei Japanin vauhti ole hiipunut, mutta kieltämättä maan talous on hengästynyt, sanoo varatoimitusjohtaja Karri Alameri Mandatum Omaisuudenhoidosta.
Heikot kasvuluvut selittyvät sillä, että Japanissa on käynnissä rakenteellinen muutos. Maan talous oli kuralla lähes koko 90-luvun, kun kotimainen kysyntä ei ottanut elpyäkseen. Kuluneet pari vuotta ovat menneet
hyvin, ja kulutus on lisääntynyt.
Tästä huolimatta sijoittajat ovat muuttaneet salkkujensa painoja. Japanilaisyritykset ovat vetäneet tulosennusteitaan alaspäin, mikä on saanut sijoittajat katselemaan Japania vehreämpiä markkinoita.
Jenimääräinen Nikkei-indeksi on noussut vuodessa noin 20 prosenttia. Samaan aikaan jeni on heikentynyt. Eurosijoittajat ovat polttaneet sormensa, jos valuuttakurssia ei ole suojattu.
Aasian talouksista Japanin tuottomahdollisuudet ovat maltillisimmasta päästä.
USA:n merkitys pienenee
Japanin nousun vetäjinä ovat toimineet pääasiassa Kiina ja Yhdysvallat. Talouskasvun veturi on myös riippa. Yhdysvaltojen kasvun hidastuminen säteilee nopeasti Japaniin.
Alameren mukaan pelkästään Yhdysvallat ei enää määrää Japanin tulevaisuutta. Olennaista on myös se, mitä tapahtuu Kiinassa ja Itä-Aasiassa, joihin japanilaiset yritykset ovat investoineet.
- Suhde Yhdysvaltoihin on merkittävä, mutta sen merkitys pienenee. Aasian kasvun dynamiikkaa on vaikea hahmottaa ja usein Yhdysvaltojen merkitystä yliarvioidaan, Alameri toteaa.
Heikko usko kotimarkkinoihin
Heikko jeni on parantanut japanilaisyritysten kilpailukykyä. Omat markkinat kuitenkin parantuvat hitaasti, koska kotitaloudet ovat varovaisia lisäämään kulutustaan.
- Japanilaisten sijoittajien usko kotimarkkinoihin on heikko, summaa johtaja Pertti Kilpeläinen OKO-Varainhoidosta.
Kilpeläisen mukaan sisämarkkinoiden on piristyttävä, jos Japanin talous mielii kasvaa. Maan väestöjakauma on ongelmallinen: japanilaiset kurtistuvat jopa rivakammin kuin suomalaiset.
Japanin on ratkaistava se, mistä maa saa tulevaisuudessa työvoimaa, kuinka valtio huolehtii vanhuksista ja mistä saadaan kauan kaivattua kotimaista kulutusta.
Lisäksi talouden rasitteena on öljy. Japani on maailman kolmanneksi suurin öljyntuoja ja siksi riippuvainen tuontienergiasta. Tämän vuoksi öljyhintojen nousu vaikuttaa suoraan maan talouteen ja kasvuun.
Riskit eivät ole vaikuttaneet suomalaisten Japani-rahastojen sijoituspolitiikkaan. Alameri kehottaa katsomaan Itä-Aasian yleistä kehitystä, koska monet japanilaiset yhtiöt ovat vientiyrityksiä.
