Uusi rahasto aloittaa toimintansa 1. syyskuuta. Samalla rahaston sijoitustoiminnan painopiste siirtyy ympäristökysymyksiin.
Trendikkäällä nimellä Osuuspankki yrittää puhaltaa rahastoa uuteen nousuun. Kestävän kehityksen rahaston pääoma on sulanut alkuvuoden 56,1 miljoonasta eurosta 28,3 miljoonaan euroon.
Osuuspankki ei ole ensimmäinen, joka myy rahastojaan ilmastonmuutoksella. Evli- ja eQ-pankeilla on omat ilmastorahastonsa.
Muutakin kuin tuulivoimaa
>
Sijoittaminen tuulivoimalan lapaan tai aurinkopaneelin kennoon ei kuulosta tuottoisalta. Aurinkokennon hyötysuhde on heikko, mikä ei houkuttele sijoittamaan.
Lisäksi halvan ja hyvän yhtiön löytäminen alkaa olla hankalaa. Uusiutuvia energiamarkkinoita kuvaava ML Renewable Energy -indeksi kasvoi vuosina 2002-2006 yli 215 prosenttia.
OP-Ilmaston salkunhoitaja Mika Leskisen mukaan kyse on muustakin kuin biomassasta, aurinkoenergiasta ja tuulivoimasta.
- Rahoitusmarkkinoiden katseet eivät ole juurikaan kääntyneet energiatehokkuuteen, Leskinen lisää.
Hän pitää energiatehokkuutta keinona hankkia tuottoja lyhyellä aikavälillä; pitkän aikavälin tuottoa haetaan vaihtoehtoisista energianlähteistä.
Sijoittajat etsivät vettä
OP-Ilmaston salkussa on paljon kasvuyrityksiä, mikä lisää salkun arvovaihtelua. Salkkua pyritään tasapainottamaan vedellä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa vedensaantia, koska juomakelpoisen pohjaveden saatavuus vähenee.
Vesipullobisnes on häviävä luonnonvara. Leskisen näkemys on, että tulevaisuudessa vesilaitokset yksityistetään energiayhtiöiden tapaan. Tämä nostaa vesilaitosten arvoa.
Suomalaista kuluttajaa asia ei huoleta, sillä kerrostaloasukkaat käyttävät keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa; omakotitaloissa kulutus on hieman tätä pienempää.
- Tulevaisuudessa vesi maksaa yhä enemmän ja enemmän, ja laulu siellä suihkussa loppuu, Leskinen sanoo.
Eurooppa hyvin edustettuna
OP-Ilmasto luottaa erityisesti Yhdysvaltoihin, Saksaan, Espanjaan ja Japaniin. Yhdysvallat on suuri markkina, mutta Leskinen arvelee, että Saksa, Espanja ja Japani ovat kokoonsa nähden yliedustettuina. Tämä johtuu siitä, että nämä valtiot ovat muiden edellä vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämisessä, koska maiden poliittinen johto on tukenut tätä kehitystyötä.
Vaikka salkussa on paljon pieniä kasvuyhtiöitä, mahtuu joukkoon suuriakin arvoyhtiöitä. Suuren määrän vuoksi yksittäisten yhtiöiden paino salkussa ei ole kovin iso. Leskinen arvioi, että salkkuun valikoituu 70-90 yhtiön osakkeita.
Leskinen ei vielä paljasta, mitä yhtiöitä salkkuun valitaan. Salkusta voi löytyä yllättäviä yhtiöitä, sillä esimerkiksi energiatehokkuus on varsin väljä määritelmä.
