Sen markkinahintahan reagoi käänteisesti noteerausvaluuttansa dollarin alamäkeen. Lisäksi metalli pelaa hyvin sijoitusten turvasatamana epävakaina aikoina.
Kullan hinta löi noteeratun ennätyksensä tammikuussa, ja tuolloin tuhannen dollarin unssihinnasta puhuttiin vielä kuin mystisestä haamurajasta. Nyt hinta kuitenkin jo hipoo tuota tasalukua. Viime torstaina noteeraus ylsi parhaimmillaan noin 992 dollariin.
Kullan dollarihinta on kallistunut v
iime elokuusta eli rahoituskriisin alkurysähdyksistä lukien noin 50 prosenttia. Kultarahastojen päällä istuvat salkunhoitajat toteavat polleina, että tuotto-odotukset jatkuvat erinomaisina.
Craton Capitalin salkunhoitaja Markus Bachmann kullan suurimmasta tuottajamaasta Etelä-Afrikasta sanoo suoraan, että kulta ja siihen liittyvät arvopaperit vuolevat vahvaa tuottoa useiden vuosien ajan.
- Ei tässä mitään salaliittoteoriaa ole. Kulta on supercool, eräänlainen vaihtoehtovaluutta dollarille. Makrotalouden ilmasto nostattaa kullan hintaa edelleen, hän paukuttelee Reutersin haastattelussa.
"Taas isoja merkintöjä"
Myös suomalaiset piensijoittajat ovat kiinnostuneet keltaisesta jalometallista. Mandatum Kulta -rahaston pääoma on lähes tuplaantunut viime syksystä noin 20 miljoonaan euroon.
- Äskettäin tuli taas aika isoja merkintöjä, toteaa salkkua hoitava Kalle Ainala.
Sijoittajapiireissä on luultavasti noteerattu sekin, että rahasto sai hiljattain Morningstarilta neljän tähden reittauksen. Viime vuoden tuotto oli 25,5 prosenttia ja nyt vuoden alusta salkku on lähes 15 prosenttia plussalla.
Ainala hoitaa ainokaista Suomeen rekisteröityä kultarahastoa. Raaka-ainerahastojakaan täällä ei ole kuin kolme.
- Luullakseni kyse on siitä, ettei raaka-aineita ole laajemmin mielletty omaksi omaisuuslajikseen, joka saattaisi kiinnostaa piensijoittajaa, hän sanoo. Tulevia kultarahastoja ei hänen tiedossaan ole.
Korkean riskin rahastoksi luokiteltu Mandatum Kulta sijoittaa jalometalliin futuureilla tai optioilla. Pääoma on johdannaisvakuutena lyhyen koron instrumenteissa.
Myös kolikot kuumaa kamaa
Käsinkosketeltavaa sijoituskultaa kauppaava Tavex Oy myöntää, että rahasto-osuuksissa välityspalkkiot ovat tällä hetkellä pienemmät kuin kolikoissa tai laatoissa. Yritys kuitenkin korostaa fyysisen metallin keräily- ja turvallisuusarvoa.
- Sijoitus on omassa hallussa eikä numeroina tietokoneella, sanoo kehitysjohtaja Paavo Pauklin. Samaan hengenvetoon hän viittaa nettihyökkäyksiin Virossa niin sanotun patsaskiistan jälkilöylyissä noin vuosi sitten.
Tavex suosittelee fyysiselle kullalle jopa 10-30 prosentin osuutta piensijoittajan salkussa. Kolikot tai laatat voi panna pankin tallelokeroon parinkympin vuosimaksulla.
Ainala taas huomauttaa, että rahastonsa kautta sijoittajalla on mahdollisuus merkittävään ylituottoon: salkun sijoitusaste voi vaihdella 70 ja 130 prosentin välissä.
Viime vuonna Tavex myi Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa yli 1 400 kultakiloa. Suosittuja ovat tällä hetkellä muun muassa kiinalaisen Panda-sarjan kolikot. Kilo kultaa maksaa noin 20 000 euroa.
Vaaniiko korjausliike?
Ennätysten paukkuessa markkinoilla on myös muistuteltu tammikuusta 1980. Neuvostotankit vyöryivät Afganistaniin, ja kullan hinta hyppäsi 850 dollariin. Korjausliike oli kuitenkin nopea, ja vuoden lopussa hinta oli enää 480 dollaria.
Salkunhoitaja Ainala sanoo, että tällä kertaa fundamentit ovat omiaan tukemaan kullan hintaa. Lähiaikoina USA:n ohjauskoron odotetaan laskevan, mikä pitää dollarin paineessa. Vahvan dollarin aika näyttää olevan ohi myös pidemmällä aikavälillä. Lisäksi keskuspankit pitävät nyt kiinni kultavarannoistaan.
Ainala myös muistuttaa, että inflaatiokorjattuna kullan unssihinta yltäisi 80-luvun tasoilleen vasta yli 1 500 dollarissa.
