Rahasto-osuuden omistaja voi valita, haluaako hän vuosittain tuoton itselleen osingon tavoin vai lisätäänkö se rahasto-osuuden arvoon. Käytännössä kyse on siitä, valitseeko hän rahaston kasvu- vai tuotto-osuuden.
Kasvuosuuden omistaja näkee sijoituksensa kehityksen siitä, miten osuuden markkina-arvo kehittyy.
Tuotto-osuuden omistajan täytyy ottaa huomioon myös hänelle vuosittain maksettu tuotto, jonka suuruus on määritelty rahaston säännöissä. Tuoton maksaminen vähentää rahasto-osuuden markkina-arvoa tuoton verran.
Rahaston kehitystä verrataan yleensä indeksiin
Mikä sitten on hyvä tai huono tuotto? Tuotto kannattaa suhteuttaa vallitsevaan markkinatilanteeseen. Laskevilla markkinoilla pienikin tuotto voi olla tyydyttävä
saavutus. Nousevilla markkinoilla tuoton pitää olla korkeampi.
Hyödyllisenä tuoton vertailukohtana voi käyttää tietyn markkina-alueen tai esimerkiksi tietyn toimialan keskimääräistä kehitystä kuvaavaa indeksiä.
Myös rahastoyhtiöt itse arvioivat hallinnoimiensa rahastojen menestystä indeksien avulla. Markkinointimateriaaleista ja yhtiöiden internet-sivuilta löytyvät vertailut ovat usein havainnollisia, mutta kannattaa muistaa, että indeksejäkin on erilaisia ja rahastoyhtiö itse valitsee, mihin indeksiin se haluaa rahastojensa tuottoja omassa materiaalissaan verrata.
Suomessa yleisesti käytettyjä vertailuindeksejä ovat Hex-yleisindeksi ja Hex-portfolioindeksi. Portfolioindeksissä yhden osakkeen painoarvo on rajattu 10 prosenttiin. Yleisindeksissä rajoituksia ei ole, joten markkina-arvoltaan suuren Nokian kehitys vaikuttaa indeksiin voimakkaasti.
Tuottolaskin ja erilaiset tuottoluvut auttavat arvioimaan tulevaa tuottoa
Morningstar.fi-palvelussa jokaiselle rahastoluokalle on valittu oma vertailuindeksinsä. Rahaston tuottoa pääsee vertailemaan sekä ko. indeksiin että muiden indeksien kehitykseen klikkaamalla rahaston nimeä esimerkiksi Rahastohaku-näkymässä. Valittavana on myös useita eri vertailuajanjaksoja.
