Euroalueen valtionobligaatioihin ja hyvälaatuisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot ovat tuoneet tänä vuonna osuudenomistajilleen muhkean tuoton. Sijoitukset ovat tuottaneet keskimäärin 5,6 prosenttia vuoden alusta ja 6,6 prosenttia vuoden ajalla.
Näin on käynyt, vaikka korot ovat laskeneet hyvin alas: Saksan kymmenen vuoden obligaation korkotuotto oli syyskuun puolivälissä 2,2-2,5 prosentin tietämillä.
Rahastojen korkeat tuotot saattavat houkuttaa, kun etsii säästöilleen kohdetta matalien lyhyiden korkojen ja epävakaiden osakekurssien ympäristössä. Mennyt ei ole kuitenkaan tae tulevasta, kuten sijoitusalan kulunut viisaus kuuluu. Väite pitää erityisen hyvin paikkansa pitkän koron sijoituksissa tällä hetkellä.
Miten korkotaso ja tuotto eroavat niin paljon?
Pitkän koron rahastojen tuotot johtuvat viime aikojen poikkeuksellisista taloudellisista oloista. Epävarmuus ei ole väistynyt, vaikka finanssikriisin puhkeamisesta on jo kaksi vuotta. Huoli talouskasvun hidastumisesta ja jopa deflaatiosta eli hintojen laskusta on vetänyt pitkiä korkoja alas.
Korkojen yllättävä putoaminen nostaa rahastojen omistamien obligaatioiden hintaa. Tämä efekti on tuonut pitkän koron rahastoille mukavasti lisätuottoa.
Korot ovat laskeneet myös markkinapsykologian vuoksi. Euroalueella on useita maita – Espanja, Irlanti, Kreikka, Portugali, jopa Italia – joiden maksukykyä markkinoilla epäillään. Rahaa onkin etsiytynyt "turvasatamaan" vakaana pidettyihin sijoituksiin kuten Ranskan ja Saksan valtionpapereihin. Kun näiden obligaatioiden kysyntä kohoaa, niiden arvo nousee ja niiden markkinakorko alenee.
Entä tästä eteenpäin?
Nyt rahastosijoittajan kannattaa pohtia, kuinka alas korot voivat tästä laskea. Deflaatiosta kärsineessä Japanissa pitkät korot ovat hieman yli yhdessä prosentissa. Euroopassa vastaavaan päädyttäisiin, jos deflaatio todella saapuisi.
Mikäli pitkät korot eivät laske enempää, obligaatiorahastot eivät saa jatkossa korkoliikkeistä johtuvaa lisätuottoa. Rahastojen tuottotasoksi muodostuukin nykyinen korkotaso, sillä se on hinta, jolla uusia obligaatioita tulee markkinoille. Riskinä taas on, että jos pitkät korot lähtevät yllättävään nousuun, se vie pitkän koron rahastojen tuotosta osan mukanaan. Rahaston omistaja pääsee hyötymään kohonneista koroista vasta myöhemmin.
Pitkän koron rahastot kuuluvat tasapainoiseen rahastosalkkuun. Niiden ylipainottaminen tässä tilanteessa on valinta sen puolesta, että taloustilanne heikkenee.
