Monen Aasia-sijoitusrahaston markkinointi nojaa tällä hetkellä kovan talouskasvun huumaan. Rahastosijoittajat kuulivat esimerkiksi Arvopaperi-lehden Rahapäivässä syyskuussa lukuisia esityksiä siitä, miten miten valtavasti kerrostaloja, teitä, hissejä, autoja ja liharuokaa paisuva ja kaupungistuva keskiluokka tulee tarvitsemaan Aasian kasvumaissa.
Kehittyvät maat toki kasvavat länsimaita rivakammin. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi niiden bkt:n nousevan tänä vuonna 6,8 prosenttia, länsimaiden 2,6 prosenttia. Kasvu synnyttää uusia yrityksiä ja tuo mahdollisuuksia vanhoille. Pelkkä talouskasvu ei kuitenkaan takaa rahastolle menestystä.
Yhteyttä ei löydy tutkimuksissa
Monissa tutkimuksissa nimittäin päädytään siihen, että kansantuotteen kasvuvauhti ei korreloi osaketuottojen kanssa. Laajasti siteeratun Credit Suissen Global Investment Returns Yearbookin kirjoittajat päätyvät siihen, että kasvulla ja osakekursseilla on jopa hieman negatiivinen yhteys: osakkeilla on mennyt hitusen paremmin hitaan, ei nopean kasvun maissa. Italian talous kasvoi 1900-luvulla Yhdysvaltoja nopeammin, mutta osakesijoittaja menestyi Atlantin takana paljon paremmin.
Kasvu ei mene suoraan voittoihin
Ilmiöille on monia selityksiä. Keskeistä on, että osakekurssien korkeutta ei ratkaise talouskasvu vaan yritysten kannattavuus ja sen kasvu. Talouskasvu ei kuitenkaan siirry sellaisenaan voittoihin. Esimerkiksi kova kilpailu ja inflaatio syövät yrityksen reaalista tulosta. Eivätkä pörssiin listautuneet välttämättä heijasta talouden rakennetta, vaan kasvavat eri tahtiin. Kannattaa myös muistaa, että useimmat pörssiyhtiöt toimivat kansainvälisesti. Islannin pörssiä ei 2000-luvun kuumina vuosina määrännyt maan bkt-kasvu vaan maailmaa valloittaneiden pankkien näkymät.
Ennustuskyky palkittaisiin
Lopulta osakekurssit määräytyvät sen mukaan, mitä sijoittajat haluavat osakkeista maksaa. Jos myös muut näkevät kehittyvien maiden kasvun ja haluavat maksaa siitä, kurssit nousevat niin että kasvu tulee sijoitusslangilla ”hinnoitelluksi sisään”. Asrvostustasoja mitataan esimerkiksi p/e-luvuilla, jotka kuvaavat osakkeiden hinnan ja yritysten tulosten suhdetta.
Credit Suissen raportin kirjoittajat sekä Vanguard-varainhoitoyhtiön analyytikot muistuttavat, että osaketuottojen kannalta olennaista on kasvun sijaan se, poikkeaako kasvu markkinoiden odotuksista. Jos sijoittaja pystyisi ennustamaan talouskasvua muita paremmin, hän menestyisi hyvin, ovathan kurssit ja tuleva kasvu yhteydessä toisiinsa. Talouden ennustaminen on kuitenkin vaativaa.
Makrotalouspohjaisen sijoittamisen vastakohtana on yritysten poimiminen, stock-picking. Rahaston salkunhoitaja etsii osakkeita, joiden hinnassa ei näy yrityksen potentiaali. Tällaisten rahastojen etsiminen on kaikilla markkinoilla rahastosijoittajalle tärkeää.
Kehittyviin maihin sijoittaessa kannattaa muistaa, että osakkeiden kurssit heiluvat selvästi enemmän kuin länsimaissa. Suuren riskin vuoksi kehittyviin maihin suositellaan laittamaan vain osa varoista, ja sijoituksia tulisi hajauttaa useisiin maihin.
Salkku kannattaa läpivalaista
Kustannukset ovat kehittyville maille sijoittavissa rahastoissa usein korkeammat kuin länsimaissa. Sijoittajan kannattaa miettiä tarkkaan, milloin niiden maksaminen on perusteltua. Tilastot kun eivät tue sitä uskomusta, että korkeampia kuluja voi maksaa leväperäisesti, koska tuotto ylittää "varmuudella" länsimaiden tason.
Kun harkitsee kehittyvien maiden osakkeiden ostamista, kannattaa tutkia salkussa jo olevien rahastojen painotuksia. Onkohan tullut jo kenties ostaneeksi rahastoja, joilla on suuria omistuksia esimerkiksi Kiinassa? Omistuksiensa jakautumista voi kätevästi tarkastella Morningstarin X-Ray-työkalulla.
Elroy Dimson, Paul Marsh, Mike Staunton: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2010.
Vanguard Research (Joseph H. Davis, Roger Aliaga-Diaz, C. William Cole, Julieann Shanahan): Investing in emerging markets: Evaluating the allure of rapid economic growth. April 2010.
