Sopivan indeksiosuusrahaston (etf) löytäminen voi olla vaativaa. Vaihtoehtojen määrä kasvaa jatkuvasti. Valintaa vaikeuttaa myös, että vaikka rahastot näyttävät päällisin puolin samanlaisilta, niissä piilee monia pieniä eroja.
Monet aloittavat rahastojen vertailun TER-luvusta (engl. total expense ratio), joka on ilmeisin mittari sijoitusrahaston hallussa pitämisen kuluille. Sitten saatetaan pohtia osto- ja myyntihinnan spredejä. Ne mittaavat etf:n likviditeettiä ja siten kaupankäyntikuluja (lisää erillisessä artikkelissa).
Lisäksi kannattaa perehtyä tapaan, jolla etf monistaa alla olevan indeksin salkkuunsa (ostaako se arvopapereita vai kopioiko indeksin synteettisesti), sekä muun muassa siihen, maksaako rahasto osinkoja vai sijoittaako ne takaisin markkinoille.
Kaiken tämän päälle sijoittajan tulisi verrata samanlaiseen kohteeseen sijoittavien etf-rahastojen menestystä suhteessa haluttuun vertailuindeksiin. Niin he näkevät, mikä rahastoista seuraa sitä tarkimmin. Tässä kohti valinta muuttuu vaativaksi.
Tuottoindeksi sisältää osingot
Vaikka etf:n nimessä olisi jokin indeksi, rahasto ei välttämättä seuraa indeksiä aivan tarkasti. Indekseistä on monia variaatioita, ja osalla niistä tuotto voi poiketa yleisesti tunnetuimman version luvuista. Indeksin laskemisessa olennaista on, mitä oletetaan osinkojen sijoittamisesta takaisin markkinoille.
Etf saattaa seurata tuottoindeksiä (TR, total return), joka olettaa indeksiyhtiöiden maksamien osinkojen siirtyvän takaisin indeksiin. Osa TR-indeksiä käyttävistä rahastoista maksaa osingot omistajilleen, toiset pitävät ne rahastossa, jolloin omistajalle ei tule maksettavaksi pääomaveroja. Ero on kuin sijoitusrahastojen kasvu- ja tuotto-osuuksilla. Etf voi kuitenkin myös seurata hintaindeksiä (PR, price return), jonka arvoa on korotettu kertyneidenosinkojen määrällä. Tällaista indeksiä seuraava rahasto pitää osingot ”käteiskorissa”, kunnes jakaa ne osuudenomistajille 1-4 kertaa vuodessa.
Sijoittajan on tärkeä ymmärtää, mitä indeksin versiota rahasto seuraa ja miten osingot vaikuttavat tuottoon. Eri indeksien tuotot erovat väistämättä.
Esimerkkejä Pariisista ja Lontoosta
Antaaksemme kuvan eri tavoista laskea indeksejä olemme käyneet läpi kuusi Pariisissa listattua etf:ää, jotka sijoittavat CAC 40 –indeksiin, sekä kuusi Lontoossa kaupattavaa etf:ää, jotka seuraavat FTSE 100 -indeksiä.
Yhtä lukuunottamatta kaikki Pariisissa Euronext-pörssissä myytävät CAC 40 -etf:t seuraavat samaa tuottoindeksiä. Muista poiketen Lyxor ETF CAC 40 pitää mittatikkunaan hintaindeksiä, johon on lisätty osingot. Tämä tapa on esimerkiksi vakuutusyhtiöiden mieleen, koska ne pitävät osinkojen verraten ennustettavasta kassavirrasta. Muita sijoittajia sen sijaan harvoin innostaa se, että rahasto säilöö osinkoja erillisellä tilillä ja menettää niin mahdollisesti tuottoja, kun pörssi nousee. Todellisuudessa eroja syntyy kumpaankin suuntaan. Vaikka rahasto kärsii nousevilla markkinoilla, osakkeiden laskiessa etf saattaa pärjätä kilpailijoitaan paremmin.
Niin kävi vuoden 2008:n markkinaturbulenssissa Lyxor ETF CAC 40:lle, joka voitti tuottoindeksin 0,05 prosentilla. Rahasto jäi indeksistään 1,14 prosentilla vuoden 2009 nousumarkkinassa. Ero rahaston ja indeksituoton välillä määräytyy matemaattisesti osingoille ansaitun korkotulon ja tuottoindeksi erotuksena. Lyxorin etf:lle osinkoja kertyy noin kolme prosenttia rahaston arvosta, ja tämä summa tuottaa yliyön koron Eonian verran.
Silti Lyxor ETF CAC 40 on kaikkein suosituin Pariisin CAC 40 –indeksiä seuraavista tuotteista. Siihen on sijoitettuna yli kolme miljardia euroa. Se on myös keskikaupankäynnin perusteella kaikkein likvidein.
Englannin kanaalin toiselta puolelta löytyy runsaasti vaihtoehtoja sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa suuriin brittiyhtiöihin. Kuudesta analysoimastamme rahastosta vain yksi, Luxemburgiin rekisteröity Lyxor ETF FTSE 100, seuraa hintaindeksiä johon on lisätty osingot. Muiden mittatikkuna on FTSE 100 -tuottoindeksi.
Lontoon suosituimpana ja likvideimpänä rahastona pysyy edelleen iShares FTSE 100, Euroopan vanhin etf. Sillä on sijoitettavana 3,5 miljardin punnan varat.
