Tuntuvan pörssinousun jälkeen moni sijoittaja on alkanut pohtia, miten suojautua mahdolliselta laskulta tai jopa saada tuottoa laskumarkkinalla
Put-optiot olisivat yksi vaihtoehto, osakkeiden lyhyeksi myyminen toinen. Harva kuitenkaan uskaltautuu, osaa tai voi lähteä näille markkinoille. Sen sijaan markkinoilta on helposti saatavissa useita etf-indeksiosuusrahastoja, jotka mainostavat liikkuvansa vastakkaiseen suuntaan kuin osakemarkkinat.
Mainoslause on tosi, mutta vain osin. Short-etf-rahastot tuottavat peilikuvan osakemarkkinan tuotosta vain päivätasolla. Ero kuulostaa pieneltä, mutta on merkittävä. Pitkällä aikavälillä näiden rahastojen tuotto muodostuu usein aivan toisenlaiseksi kuin arvaisi.
"Shortin" arvo putoaa, vaikka markkina sahaa
Otetaan esimerkki: Meillä on kaksi etf-rahastoa, osakemarkkinoita seuraava ”Longi” ja osakemarkkinaa vastaan liikkuva ”Shortti”. Molempien arvo on ensimmäisen päivän alkaessa 100. Kuluja ei ole huomioitu, koska niiden vaikutus on pieni.
Pörssi jää 1. päivänä 20 prosenttia tappiolle. Longi putoaa arvoon 80 ja Shortti nousee arvoon 120. Vastavirtaan kulkeva sijoittaja on tyytyväinen.
Toisena päivänä osakemarkkinat tuottavat 25 prosenttia ja Longi palaa alkuarvoonsa 100. Shortti laskee jälleen päinvastaisen verran prosentteja, mutta päätyykin arvoon 90.
Kolmantena päivänä pörssi laskee taas 20 prosenttia. Longi putoaa taas arvoon 80, mutta shorttaava etf vain arvoon 108. Tämä jatkuva pudotus on tyypillistä shorttaavalle rahastolle, kun markkina sahaa paikallaan.
| Longin ja shortin tuotot | |||
| Päivä | Rahasto | Muutos-% | Loppuarvo |
| 1. | Longi | -20 % | 80 |
| Shortti | 20 % | 120 | |
| 2. | Longi | 25 % | 100 |
| Shortti | -25 % | 90 | |
| 3. | Longi | -20 % | 80 |
| Shortti | 20 % | 108 | |
Pitkän tähtäimen sijoituksina short-etf:t eivät siis toimi välttämättä niin kuin sijoittaja odottaisi. Niiden tuotto noudattaa arkilogiikkaa parhaiten ajanjaksoina, joina osakemarkkinat liikkuvat yhteen suuntaan, pörssislangilla ”trendaavat”.
Vipu-etf voi viedä vikaan
Samat haasteet kohtaa sijoittaja, joka hankkii niin kutsuttuja vivutettuja etf:iä (leveraged etf). Nämä indeksiosuusrahastot mainostavat tuottavansa esimerkiksi kaksi kertaa pörssin verran tai vastaavasti liikkuvansa pörssituottoa vastaan mutta kaksi kertaa suuremmalla prosenttiluvulla. Ensimmäisen rahaston ”vipu” on kaksi, jälkimmäisen miinus kaksi.
Vivutettuja rahastoja ovat esimerkiksi Tukholman pörssin tuottoa heijastelevat Xact Bear ja Xact Bull. Ne kulkevat 1,5-kertaisella vauhdilla pörssituottoon nähden, Bull samaan, Bear vastasuuntaan. (Tukholman pörssin verkkosivuilla on hyvä palvelu, jossa voi testata erilaisia tuottoja ja ohjelma laskee, miten paljon Bull- ja Bear-rahastojen tuotto eroaa odotetusta. Sivu on ruotsinkielinen.)
Alla oleva kuvio kertoo, mitä pitkälle sijoitukselle on käynyt Bull- ja Bear-osuuksilla. Sijoittaja on laittanut 100 kruunua vuoden 2007 alkaessa Tukholman pörssiin (OMXS30) sekä Xact Bulliin ja Beariin. Pörssikriisin syövereissä Beariin sijoittanut olisi ollut roimasti voitolla. Mutta mikä on tilanne nyt, kun pörssin arvo on palannut vuoden 2007 alun tasolle? Bullin arvo on noin kymmenen prosenttia pörssi-indeksiä alempi. Bear-etf mataa ainoastaan 55 prosentissa alkuarvostaan.
Tutkimus: Lyhyet sijoitusajat
Ainakin saksalaiset aktiivisijoittajat näyttävät mieltäneen, että vivutetut ja lyhyeksi myyvät etf-rahastot eivät ole hyviä pitkän ajan sijoituksia. Vipu-etf-rahastoja pidetään Saksassa salkussa keskimäärin vain 47 päivää. Riskipitoisemmat, kaksinkertaisella vivuilla toimivat rahastot pysyivät yhdessä salkussa keskimäärin vain 18 päivää. Keskimääräiset sijoitukset olivat lisäksi verraten pieniä, tuplavivulla toimiviin rahastoihin alle 5000 euroa. Tiedot selviävät Konstanzin yliopiston professorin Leo Schubertin tutkimuksesta, jonka tilasi Deutsche Bank.
