Tukholman pörssissä juhlittiin lokakuun lopussa XACT OMXS30 -rahaston syntymäpäiviä: etf- eli indeksiosuusrahastoja on ollut nyt Pohjoismaissa saatavana kymmenen vuotta. Pohjolan vanhin etf-rahasto tarjoaa pääsyn 30 suurimpaan Tukholman pörssin osakkeeseen yhdellä arvopaperilla.
Etf:ien vaihto on vuosikymmenessä satakertaistunut Pohjoismaissa yli 22 miljardiin euroon. Handelsbankin omistamalla XACT:illa on 18 indeksiosuusrahastoa, joihin kuuluu myös vivutettuja ja markkinaa vastaan sijoittavia rahastoja. Viime aikoina markkinoille on tullut uusia pelureita kuten Norjan DnB NOR, Ruotsin HQ Bank sekä viimeksi saksalainen Deutsche Bank ja sveitsiläinen UBS.
Ruotsi Italiaa suurempi
Pohjoismaiden etf-markkinat ovat kuitenkin kehittyneet epätasaisesti. Tukholmassa on listattuna 63 etf-tuotetta. Niissä on kiinni noin 1,7 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin Italiassa tai Espanjassa. Sen sijaan Oslossa on tarjolla vain kuusi etf-rahastoa, Helsingissä vain yksi. Tanskassa ei sääntely- ja verosyistä myydä yhtään etf:ää.
Monet pohjoismaiset sijoittajat käyvätkin indeksiosuusrahastoilla kauppaa ulkomaisissa pörsseissä. Suomalaiset ovat erityisen aktiivisia kansainvälisiä etf-sijoittajia.
Pääosa kaupasta ”tiskin alta”
Suursijoittajat hallitsevat etf-rahastojen markkinaa Pohjoismaissa. Ne ostavat ja myyvät rahastoja kuitenkin pääasiassa ohi julkisen pörssikaupan (over the counter, OTC). Arvioiden mukaan jopa 70–80 prosenttia Pohjoismaiden etf-volyymistä tulee kahdenvälisistä kaupoista. Loput 20–30 prosenttia sijoituksista tehdään paikallisissa pörsseissä tai ulkomaisissa pörsseissä kuten Xetrassa (Saksa), Lontoossa tai Sveitsissä.
Piensijoittajat suosivat viputuotteita
Yksityishenkilöt sijoittavat pohjoismaissa etf:iin edelleen vähän, vaikka summat ovatkin kasvussa. Yksityissijoittajat käyvät aktiivista kauppaa lähinnä vivutetuilla ja shorttaavilla rahastoilla. Yksityissijoittajat vastaavat Ruotsissa 60 prosentista näiden tuotteiden kaupoista ja 40 prosentista volyymista, kertoo XACT:n toimitusjohtaja Henrik Norén.
Yksityissijoittajat sietävät hyvin riskiä, jota moniin etf-tuotteisiin sisältyy, ja he ovat osaavia sijoittajia, kuvaa ruotsalaisia Nasdaq OMX -pörssin myyntipäällikkö Helena Wedin. Sen sijaan institutionaaliset sijoittajat käyttävät etf:iä konservatiivisesti ja osana pitkän aikavälin strategiaa. Suursijoittajat tekevät noin 80 prosenttia pääindekseihin sijoittavien etf:ien kaupoista Pohjoismaissa.
Instituutiot ovat ryhtyneet myös käyttämään etf:iä osana taktista allokaatiotaan, kun ne haluavat päästä uusille markkinoille nopeasti ja halvoin kustannuksin. Suursijoittajat aloittavat erityisesti kehittyville markkinoille sijoittamisen indeksiosuusrahastoilla ennen kuin ostavat aktiivisia salkunhoitopalveluita.
Uusia tulijoita
Ruotsissa on lanseerattu tänä vuonna runsaasti uusia tuotteista: XACT:ilta on tullut kahdeksan uutta etf-rahastoa sekä yksi raaka-aineisiin sijoittava rahasto. XACT:n Henrik Norén uskoo, että pohjoisessa on vielä tilaa uusille tuotteille, erityisesti raaka-aine- ja korkosijoituksissa. Yhtiö harkitsee myös joidenkin tuotteittensa listaamista Lontoon ja Frankfurtin pörsseihin.
Ulkomaiset tarjoajat ovat tuoneet rahastojaan lähinnä Ruotsiin, jossa on suurimmat ja aktiivisimmat markkinat. Deutsche Bank lanseerasi aiemmin tänä vuonna Tukholmassa 32 jo muualla listattua etf:ää. UBS toi Tukholmaan kuusi etf-rahastoaan. Molemmat ovat kiinnostuneita erityisesti piensijoittajista. Ne harkitsevat tarjontansa lisäämistä, mutta lähinnä Ruotsissa, ei niinkään muissa pohjoismaissa. Myös iSharesin on ruotsalaisen lehdistön mukaan veikattu harkitsevan tuloa Pohjoismaihin. Kilpailu pohjoismaisesta etf-rahasto siis sen kuin tiivistyy.
