Tämä artikkeli on julkaistu toukokuussa 2011. Se on päivitetty marraskuussa 2012 rahastoanalyysien osalta.
Vaikka Venäjän talous modernisoituu ja bruttokansantuote kasvaa, maan osakemarkkinoiden heilunta pysyy hurjana. Suomalaisten suosima Venäjälle sijoittaminen onkin ollut riskipitoisempaa kuin liki millään muulla rahastotyypillä, ja riskit ovat joidenkin mittarien perusteella jopa kasvaneet viime vuosina.
Venäjä-rahastojen riskiä kuvaava keskihajonta on ollut 2001-2011 keskimäärin 30 prosenttia vuodessa. Luku merkitsee karkeasti, että kahtena vuonna kolmesta osakekurssit ovat heiluneet haitarissa 30 prosenttiyksikköä yli tai ali keskituoton. Kuitenkin joka kolmas vuosi tilastojen mukaan tuotto ylittää tai alittaa nämä rajat, ja liike voi olla monen keskihajonnan suuruinen.
Venäjää pahempaan höykytykseen on joutunut vain sijoittamalla Turkkiin tai Indonesiaan, kun tuotto on heilunut ylös alas.
Tuplariski, hyvä tuotto
Venäjän riskitasoa on hyödyllistä verrata esimerkiksi maailmanlaajuisesti osakkeiisin sijoittaviin rahastoihin. Sekatyylillä globaalisti sijoittavien osakerahastojen riski on jäänyt alle puoleen Venäjän luvuista. Keskihajonta on ollut 15 prosenttia vuotta kohden.
Kovasta riskistä tulisi saada myös palkintona parempaa tuottoa. Sitä Venäjältä on saanut, jos on pitänyt rahansa kiinni tarpeeksi pitkään tai osunut markkinoille oikeaan aikaan finanssikriisin jälkeen. Venäjän pörssin kymmenen viimeisen vuoden tuotto on ollut Morningstarin rahastoluokista toiseksi paras. Keskimääräisen Venäjä-rahaston arvo on kohonnut 20,8 prosenttia per vuosi. Vuosituotto on ollut korkeampi vain Indonesia-rahastoissa. Afrikka-rahastojen tuotto on jäänyt hieman Venäjää heikommaksi. Myös Venäjän markkinoiden riski-tuotto-suhde yltää korkempien joukkoon.
| Korkeimmat riskit 10 vuotta | |||
| Rahastoluokka | 10v keskihajonta | 2001-06 | 2006-11 |
| Turkki | 42,8 | 45,3 | 40,3 |
| Indonesia | 31,1 | 30,1 | 32,3 |
| Venäjä | 30,3 | 26,8 | 32,9 |
| Etelä-Korea | 28,7 | 29,9 | 27,5 |
| Arvometallit osakkeet | 28,4 | 29,2 | 27,7 |
| Brasilia | 28,0 | 26,2 | 29,8 |
| Intia | 27,8 | 24,6 | 30,8 |
| Kehittyvä Eurooppa | 27,2 | 22,3 | 28,0 |
| Taiwan pien/keskis. Yhtiöt | 27,0 | 28,0 | 26,2 |
| Thaimaa | 26,3 | 26,8 | 25,9 |
Taulukko kertoo kunkin rahastoluokan keskivertorahaston riskin vuotta kohden toukokuusta 2001 huhtikuun loppuun 2011. Mitä korkeampi lukema, sitä voimakkaammin rahaston tuotto heiluu yli ja ali keskimääräisen tuoton.
Syvä kuoppa, vauhdikas nousu
Mitä johtopäätöksiä sijoittaja voi vetää historiallisista riskiluvuista? Historia ei tietenkään välttämättä toista itseään. Viimeisen viiden vuoden aikana sijoittaminen Venäjälle on ollut riskipitoisempaa kuin sitä edeltävänä viitenä vuonna, ja Venäjällä heilunta on kohonnut suhteessa voimakkaammin kuin monilla muilla alueilla. Finanssikriisi teki maan pörssituottoihin valtavan kuopan, josta on nyt noustu ylös. Sen jälkeen Venäjän markkinoiden heilunta on hieman rauhoittunut, mutta edelleen viimeisen kahden vuoden ajalla Venäjä-rahastot ovat kuudenneksi riskipitoisin osakerahastojen luokka.
Alla oleva kuvio kertoo, miten rajuja nousut ja laskut Venäjällä ovat kehittyvään pörssimaailmaan verrattuna: sininen käyrä kuvaa Venäjä-rahastoja, oranssi kehittyneiden maiden MSCI World -indeksiä keväästä 2006 kevääseen 2011.
Heilunnan vaarat
Miksi raju heilunta on niin petollista? Sijoittaja ei useinkaan ole mukana markkinoilla juuri kymmentä otollisinta vuotta tai yhtä parasta vuotta. Hän innostuu usein vasta kun tuotot ovat nousseet pitkään. Sijoittaja ei voi aina päättää sitäkään, milloin hänellä on varaa sijoittaa tai milloin hän joutuu lunastamaan osuuksiaan. Perinnön kaltainen pääoma tulee kun tulee, ja rahalle voi tulla tarvetta sellaiseenkin aikaan, kun Venäjällä ei mene hyvin. Siksi tuoton voimakas heilunta voi iskeä ikävästi.
Venäjän kaltaisissa kehittyvissä maissa finanssimarkkinoiden ääri-ilmiöt ovat yleisiä, ja niitä sattuu useammin kuin tilastollisen normaalijakauman perusteella pitäisi. Keskihajonnan perusteella voittojen tulisi ylittää Venäjällä 110 prosenttia vain joka 200:s vuosi, ja samoin tappioiden tulisi olla 70 prosenttia suurempia vain kerran 200 vuodessa viimeisen kymmenen vuoden tuottojen perusteella laskettuna. Mutta niin vain Venäjä-rahastot toivat
- 132 prosentin voitot vuonna 2009
- kerryttivät lähes 74 prosentin tappiot 2008
- ja äärilukuihin päästiin myös 2005 (97% tuotto) sekä 2001 (86%).
Keinoja tasata riskiä
Miten sitten tasata Venäjä-riskiä, jos haluaa sijoittaa maan pörssiosakkeisiin rahaston kautta? Lähtökohdaksi kannattaisi ottaa, että Venäjä - ja kehittyvät maat ylipäänsä - ovat mauste, ei pääruoka. Kehittyvät maat voivat auttaa hajauttamaan sijoitussalkun riskiä ja kohottamaan sen tuotto-oletusta, mutta niiden ei kannata antaa hallita salkkua, jollei ole valmis todella kovaan riskinottoon.
Sijoituksia kehittyvissä maissa ei kannattaisi myöskään keskittää yhteen maahan, vaan hajauttaa varoja useampaan maahan ja maanosaan tai ostaa moneen maahan hajautettua rahastoa.
Ajoitusriskiä taas voi tasata sijoittamalla rahastoon kuukausittain tai neljännesvuosittain. Samoin myynnit kannattaisi aloittaa hyvissä ajoin, jotta ei tule lunastaneeksi rahastoa juuri huonoon saumaan.
Venäjä-rahastoista kattavat arviot
Morningstarin analyytikot ovat arvioineet lukuisia Suomessa myynnissä olevia Venäjä-rahastoja. Tässä linkit raportteihin (lukeminen vaatii rekisteröitymisen mutta on maksutonta):
