Sadattuhannet suomalaiset säästävät sijoitusrahastoihin. Monille yksityissijoittajille sijoitusrahastot eivät kuitenkaan tunnu riittävän. Niistä kun ei löydy kovin eksoottisia sijoitusstrategioita, ja jos löytyy, minimisumma rahastoon voi muodostua esteeksi.
Enää piensijoittajan ei tarvitse jäädä harmittelemaan kohtaloaan. Pörssinoteeratut rahastot, kuten etf:t, ovat laajentaneet tarjontaa huomattavasti ja tehneet sijoittamisesta tasa-arvoisempaa. Hänen saatavilleen on tullut kullan kaltaisia sijoituskohteita, joiden omistaminen oli aiemmin turhan vaikeaa.
Joustavuus ei tule yksin. Se on tuonut haasteita. Etf:illä kun voi sijoittaa futuureihin, termiineihin, swapeihin, valuuttoihin ja fyysisiin hyödykkeisiin. Vaikka moni jo ymmärtäisikin, miten korko- ja osakesijoitukset käyttäytyvät, harva tietää, miten eksoottiset johdannaiset vaikuttavat salkun koostumukseen. Etf:ssä ei kuitenkaan ole Linnanmäen laitteiden tapaan varoitustekstiä ”vain yli 140-senttisille”. Sijoittajan on tärkeää itse mieltää oma taitotasonsa ennen kuin lähtee tuntemattomille vesille.
Miltä kuulostaisi sijoitus Venäjän ruplaan, eteläkorealaisiin pienyhtiöihin, kaakaoon tai lyhyeksi myytyihin Latinalaisen Amerikan osakkeisiin kolminkertaisella vivulla? Kaikkiin näihin on etf, jolla voi olla rooli jossain tilanteessa. Keskivertosijoittajan salkkuun nämä paperit eivät kuitenkaan kuulu.
Silti eksoottinen etf saattaa vedota – jo siksi, että se ei tunnu ”tylsältä” kuten suureen osakeindeksiin sijoittaminen. Vaan jos ei tiedä mitä on tekemässä, voi aiheuttaa itselleen melkoista vahinkoa, kuten seuraavista esimerkeistä nähdään:
Päivän hinta vai futuuri?
Hyödykkeisiin voi sijoittaa kahdella tavalla: ostamalla vaikkapa terästä päivän hintaan (spot) tai tulevan hetken, esimerkiksi kuun viimeisen päivän, hintaan (futuuri). Futuuri on monella tapaa helpompi vaihtoehto. Siihen sijoittaessa ei tarvitse huolehtia hyödykkeen säilyttämisestä. Niiden kaupankäynnissä likviditeetti on lisäksi suurempi.
Futuurin tuotto ei kuitenkaan ole sama kuin spot-hinnan tuotto. Erot voivat olla tuntuvia. Ne johtuvat pääosin siitä, että futuurit ovat tiettynä päivänä erääntyviä sopimuksia. Sijoittajan täytyy myydä vanha sopimuksensa pois ja ostaa tilalle uusi ennen kuin vanha sopimus erääntyy (ns. roll-prosessi). Niin välttyy maksamasta futuurin määräpäivänä tietty summa esimerkiksi erästä vehnää, joka pitää vielä varastoida jonnekin. Mutta kun futuurien hinnat ovat nousussa, uusi futuuri on vanhaa kalliimpi, ja sopimuksen uusiminen (roll) tuo tappioita. Ne voivat olla merkittäviä: Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna maakaasun spot-hinta nousi 3,37%. Silti maakaasu-etf hävisi 56,5%. Kuinka moni etf:n sijoittajista ymmärsi, miksi kärsi tällaiset tappiot?
Korkoa tappioille
Olemme kirjoittaneet vivutettujen etf:ien vaaroista aiemmin. Vivutetut etf:t tuottavat jonkin kertoimen mukaan saman verran kuin indeksi, esimerkiksi kaksi, kolme tai neljä kertaa indeksin tuoton. Valtaosa etf:istä laskee vivun kunkin päivän tuotosta. Laskelman nollaaminen joka päivän päätteeksi lisää huomattavasti rahaston heiluntaa ja rokottaa rahaston tuottoa ajan myötä indeksiin nähden. Esimerkkimme tulee jälleen Yhdysvalloista: Finanssiosakkeet ovat menettäneet arvostaan 5,5% viimeisen vuoden aikana. FAZ-niminen etf liikkuu vastakkaiseen suuntaan kolminkertaisella vauhdilla. Niinpä voisi olettaa siihen sijoittaneen saaneen yli 15% tuoton palkkioiden jälkeen. Mutta rahasto on hävinnyt 27,2%! Syynä on laskutapa, jossa tuotto lasketaan päivittäisestä kehityksestä. Tämä on sijoittajan painajainen: oikea teoria, väärä toteutus.
Hyppää rattaille
Etf:iä myyvät yhtiöt pitävät trendeistä, sellaisista kuin vaihtoehtoinen energia. Useimmat meistä ymmärtävät päällisin puolin uusiutuvan energian käsitteen ja toivovat sen menestyvän. Ajattelemme, että kannattaa sijoittaa nyt ennen kuin kasvu alkaa toden teolla. Olisipa sijoittaminen vain niin helppoa!
Sijoittajien täytyy katsoa tarkasti, mihin rahojaan oikeastaan laittaa. Esimerkiksi litium-etf:ää Global X Lithium markkinoidaan väylänä litiumin kasvaville markkinoille. Litiumia käytetään ladattavissa paristoissa. Jos sähköautojen myynti kasvaa, litiumin kysyntä voi lähteä vahvaan nousuun. Rahaston kolme suurinta sijoitusta ovat kemianyhtiöitä, jotka vievät 50% rahaston varoista. Mikään niistä ei kerää merkittävää osaa liikevaihdostaan litiumista. Etf:ien on omistettava julkisesti kaupattavia arvopaperita, ja joihinkin tarkoituksiin niistä ei löydy sopivia kohteita. Niinpä tämän rahaston tuottoa ohjaavat aivan toisenlaiset tekijät kuin sijoittaja toivoisi.
Eksoottisia retkiä
Etf-rahastoja perustetaan aina vain useammin sijoittamaan yhteen maahan. Yhdelle pienelle pörssimarkkinalle sijoittava etf tuo mahdollisuuksia hyvin hienovireiseen salkunhoitoon, mutta sijoituskohteen riski kasvaa vastaavasti merkittävästi:
IShares MSCI Turkey vaikuttaa päällisin puolin houkuttelevalta kohteelta, onhan Turkin kansantalous kasvanut vahvasti viime vuodet ja maa voi jopa päästä jäseneksi EU:n jäseneksi. Turkki sijaitsee kriittisessä paikassa Euroopan ja Lähi-idän välissä. Se omaa ainekset Brasilian kaltaiseen kasvutarinaan. Mutta yhtä lailla Turkin talous voi romahtaa. Kannattaa muistaa, että maassa on ollut neljä sotilaallista vallankaappausta vuonde 1960 jälkeen ja helmikuussa 2010 markkinoita tärisytti sotilaiden yritys kaapata valta. Kuinka moni sijoittaja miettii tällaisia riskejä painaessaan nappia Turkki-etf:n ostamiseksi?
Hyvät uutiset
Palataan perusasioihin: Etf on lähtökohtaisesti hyvä sijoitusväline. Se yhdistää samaan rahastoon suur- ja piensijoittajien rahat ilman erityisiä osuussarjoja. Etf:n etuja ovat likviditeetti ja alhaiset palkkiot. Joskus sijoittajat vain tulevat ostaneeksi sijoituksia, jotka eivät sovi heille. Kun vain tavallinen sijoittaja pysyttäytyy rahastossa, joka seuraa tunnettua indeksiä ja tarjoaa alhaiset kustannukset, on etf sopiva kohde aivan kenelle vain.
