Kun Kreikka ajautui keväällä 2010 vaikeuksiin, monessa obligaatiorahastossa salkunhoitajat olivat ahtaalla. Kreikan korot nousivat ja maan obligaatiot menettivät arvoaan. Monella oli edessä pakkomyyntejä, koska rahastojen säännöt eivät sallineet velkapaperien omistamista alle tietyn luottoluokituksen ja Kreikan luottoluokitus oli putoamassa. Toisissa rahastoissa taas Kreikka ja muut ongelmamaat tuli puhdistaa yläkerran käskystä.
Sampo Rahastoyhtiössä ja sen rahastoja hoitavassa Danske Investissä Kreikasta oli tullut melkoinen päänsärky. Sampo oli lähtenyt kevääseen 2010 rohkein Kreikka-painoin, kuten kerroimme syksyllä 2010, ja tappioita oli tullut.
Sampo Rahastoyhtiössä Kreikka ja muut ongelmamaat heitettiin obligaatiosalkuista osin rahastojen sääntöjen, osin omien päätösten perusteella. Seuraukset olivat onnelliset: Sampo Valtionobligaatio -rahasto myi Kreikan obligaatiot ja muutti samalla sijoituspolitiikkaansa niin että se sijoittaa enää korkeimmin reitattuihin obligaatioihin (AAA). Muutoksen myötä rahasto on tuottanut tänä vuonna parhaiten Suomessa saatavilla olevista valtionobligaatiorahastoista: 6,9 prosenttia (13.9.).
Muita vähällä riskillä sijoittaneita ja siten hyvin tuottaneita obligaatiorahastoja ovat olleet tänä vuonna Nordea Valtionlaina AAA ja FIM Euro sekä OP-Obligaatio Prima.
Rajulla Kreikka-painolla kevääseen 2010 tullut Sampo Obligaatio on tuottanut tuntuvasti Sampo Valtionobligaatiota vähemmän, 2,5%, mutta suhteellisesti ottaen selvästi paremmin kuin vuonna 2010, jolloin rahasto teki kolmen prosentin tappion ja jäi peräti 4,1 prosenttiyksikköä rahastoluokan keskimääräisestä tuotosta.
OP:ssä ja sen rahastovaroja hoitavassa Pohjola Varainhoidossa Kreikan tilanne nähtiin kesällä 2010 toisin. OP-Obligaatio jatkoi sijoittamista eteläisen Euroopan riskimaihin laskien sen varaan, että markkinatilanne normalisoituisi ja obligaatioiden arvot nousisivat. Kun niin ei ole käynyt, OP-Obligaatio on menettänyt tänä vuonna arvostaan 1,2 prosenttia ja pudonnut tuottotaulukoissa toiseksi viimeiseksi kaikista Suomessa piensijoittajien saatavilla olevista euroealueen obligaatiorahastoista. Kolmen vuoden ajalla OP-Obligaatio on tuotoltaan toiseksi heikoin samalla tavalla valikoidussa joukossa. Ero luokan keskiarvoon on 2,7 prosenttiyksikköä vuotta kohden.
Kuten muistutamme rahastoa koskevassa analyysissämme, OP-Obligaation vertailuindeksissä ongelmamailla on tuntuva osuus, kun taas monen muun rahaston indeksissä Kreikan ja Portugalin osuus voi olla pudonnut jopa nollaan tai säännöt estävät sijoittamasta Kreikkaan maan nykyisellä luottoluokituksella. Silti salkunhoitaja voi aina poiketa indeksistä.
Kreikan osuus salkussa on ylipäänsä selittänyt vahvasti rahastojen menestystä: Kreikan salkkuosuuden ja rahaston tuoton välillä on tänä vuonna 77-prosenttinen korrelaatio. Se on verraten korkea kun kyseessä on vain yksi, yleensä alle kymmenen prosentin suuruinen omistus salkusta.
