Maailma janoaa energiaa. Sijoitus energiaa tuottavaan yhtiöön tuntuu hyvältä idealta, ja sitä se on ollutkin viimeisen vuosikymmenen ajan, samoin kuin monta kertaa aiemminkin. Mutta onko tuntuma oikea?
Ennen sijoituspäätöstä on tärkeä ymmärtää mm., mitä riskejä energiasektorille sijoittaminen sisältää. Miten energian hinnan vaikuttavat vaihtoehtoisten energianlähteiden etsintään? Voivatko öljyn ja kaasun hinnat pudota?
Öljyn ja maakaasun hintojen suhde
Luonnonvaroja on rajallisesti, mutta inhimillisen mielikuvituksen ja uuden teknologian avulla markkinoille tulee öljyä ja maakaasua lähteistä, joihin ei aiemmin ole päästy käsiksi. Tuore esimerkki on Yhdysvaltain liuskekaasu, jonka tarjonta on alentanut maakaasun hintaa merkittävästi ja samalla murtanut öljyn ja maakaasun hintojen pitkän samansuuntaisen hintakehityksen.
Sininen=öljy, keltainen=maakaasu
Maakaasun alentunut hinta voi hyödyttää ympäristöä ja globaalia talouskasvua. Mutta kannattaa huomata, että maakaasun tuotannolle, etsinnälle ja kehitykselle, tai nesteytettyä maakaasua kuljettaville yhtiöille hintadeflaatio ei ole mieluisa.
Öljyn tuotanto on polkenut paikallaan vuoden 2005 jälkeen. Kasvanut vienti Brasiliasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista on lähinnä tasapainottanut Pohjanmeren ja Meksikon vähentynyttä tuotantoa. 50 prosenttia tunnetuista öljyvaroista sijaitsee Lähi-idässä, 20 prosenttia Venezuelassa. Irakin, Libyan ja Saudi-Arabian kaltaisten maiden tuotanto on epävarmalla pohjalla. Peak Oil -kirjan tekijä Matthew Simmons väittää kirjassaan Twilight in the Desert: The Coming of Saudi Oil Shock and the World Economy, että Saudi-Arabian tuotannon huippu on pian saavutettu. Maa on tuhonnut öljyvarojaan pumppaamalla suolavettä tuottaakseen öljyä nopeammin.
Uudenlaisia energialähteitä olisi tarjolla, mutta etenkään Euroopassa poliitikot eivät ole innostuneita tuomaan esimerkiksi hiekasta erotettua kanadalaisöljyä ympäristöriskien vuoksi. Ei ole kuitenkaan ihme, jos näitä epätavallisia energiavaroja omaavat maat myyvät tuotteitaan ulkomaille. Vaikkei EU öljyhiekkaan koskisi, jos joku ostaa sitä, muihin energianlähteisiin kohdistuu vähemmän hinnannousupaineita.
Yhteenveto: sijoittajan tulee muistaa, että energiareservit ja tuotantopotentiaali eivät ole läpinäkyviä ja varmasti tunnettuja. Monet maat pidättävät tietoa energiavaroistaan ja niiden kunnosta.
Riittääkö kysyntää?
Energian kysyntä riippuu pitkälti taloudellisesta kehityksestä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kasvu on tullut lähinnä Kiinasta, Lähi-idästä ja muista kasvutalouksista. Niissä väestö ja varallisuus kasvavat, ja joissain maissa valtio lisäksi subventoi polttoaineiden ostamista. Rikkaiden maiden kysyntä on itse asiassa alentunut 5,5 prosenttia vuodesta 2000. Morningstarin analyytikot uskovat kasvun tulevan jatkossakin kehittyvistä maista, erityisesti Kiinasta, joka muuntuu investointivetoisesta taloudesta kulutusvetoiseksi.
Analyytikoidemme mielestä öljyn kysyntä kasvaa ja tarjonta pysyy niukkana pitkällä tähtäimellä. Sijoittajan kannalta on kuitenkin olennaista, ovatko nämä odotukset leivottuina osakkeiden hintoihin.
Volatiili historia
Vaikka energian kysyntä jatkaakin kasvuaan ja tarjonta on rajallista, energiaosakkeisiin sijoittaminen edellyttää jonkin verran perehtymistä. Olennaista on huomioida energian hinnan ja energiayhtiöiden osakekurssien voimakas historiallinen heilunta. 1990-luvulla öljyn hinta heilui 20 ja 30 dollarin välillä barrelilta WTI-laadulla, mutta nousi 140 dollariin vuonna 2008. Sitten hinta laski 40 euroon samana vuonna. Tällä hetkellä WTI-öljyn hinta on jonkin verran alle sadassa eurossa barrelilta. Kun heilahtelut ovat näin suuria, se vaikuttaa öljyä tuottaviin yhtiöihin. Kannattaa huomioida myös verotus: esimerkiksi Norja verottaa alueellaan porattavan öljyntuotannon arvosta 78 prosentin kannan mukaan.
Alla näemme viiden vuoden liukuvan keskiarvo volatiliteetille. Mukana on kaksi amerikkalaispohjaista ja yksi globaali energiayhtiöiden hintaindeksi. MSCI World (punainen), maailman yleisindeksi, on mukana vertailun vuoksi. (USD)
Mennyt riski ei kerro tulevasta. Energiaosakkeiden volatiliteetti laski vuoden 2008 alussa, kun alkamassa oli yksi kaikkien aikojen myrskyisimmistä osakevuosista. Energia-alan volatiliteetti ei kuitenkaan aina seuraa laajempaa markkinaa. Energiayhtiöiden heilunta lähti muita voimakkaampaan nousuun 2004. Ylipäänsä energiaosakkeiden hinta on ollut muuta markkinaa korkeampi.
Sijoitusideoita
Viimeisen vuosikymmenen aikana energiaosakkeet ovat olleet keskivertoa parempi sijoitus. Jatkuuko menestys? Se riippuu useista tekijöistä kuten teknologiasta, globaalista taloudesta, kehittyvien maiden kysynnästä, epävakaiden maiden tuotannosta ja epätavallisten energialähteiden käytön intensiteetistä. Morningstarin analyytikoiden mielestä kiinnostavia mahdollisuuksia on, mutta ei vaihtoehtoisissa energianlähteissä. Energiaosakkeista tekee potentiaalia sijoituksia mm.
- Korkeat vaihtokustannukset
- Pohjanmeren alentunut tuotanto
- Epävarmuus olemassaolevista reserveistä
- Kehittyvien maiden kysynnän kasvu
Keskimäärin sektori on analyytikoidemme mukaan hinnoiteltu 14 prosenttia alle käyvän arvonsa tulevien kassavirtojen perusteella. Mukana luvussa ovat vaihtoehtoiset energianlähteet, joiden osakeanalyytikkomme katsovat olevan kalliita, 19 prosenttia yli tavoitehintojensa (1. marraskuuta 2011). Yksittäisistä yhtiöistä osakeanalyytikkomme nostavat esiin amerikkalaisen Baker Hughesin (käypä hinta 0,51 suhteessa osakekurssiin) ja Petroleo Brasileiro SA Petrobrasin (0.57). Myös suuret yhtiöt kuten Royal Dutch Shell, ConocoPhillips ja Exxon Mobil ovat kurssiensa perusteella kiinnostavasti hinnoiteltuja. Myös toimialat kuten öljynporaus, etsintä ja tuotanto, jalostus sekä öljy- ja kaasusidonnaiset palvelut ovat nykyhinnoilla analyytikoidemme mielestä varteenotettavia ideoita. Sen sijaan ”mid-stream” alat ovat sopivasti hinnoiteltuja.
Energiayhtiöihin voi sijoittaa myös etf:n tai sijoitusrahaston kautta. Vaihtoehtoja on runsaasti, kannattaa käyttää Morningstarin työkaluja oikean tuotteen valitsemiseen. Ensin on järkevää tutkia oman salkun energiapainoa X-Ray-työkalulla. Voihan olla, että omistaa jo rahastoa, jonka salkunhoitaja on ladannut salkkuun runsaasti energiayhtiöitä.
