Pörssinoteerattujen rahastojen markkinoilla on ruuhkaa. Uusia tuotteita tulee jatkuvasti. Sijoittajan on kahlattava aina vain tiheämmän viidakon läpi löytääkseen sopivimman rahaston, oli se sitten pörssi-tai korkoindeksiä seuraava etf tai hyödykehintoja seuraava etc.
Olemme koonneet kolme olennaista asiaa, jotka sijoittajan tulee selvittää pörssinoteerattua rahastoa valitessaan.
1 – Mihin indeksiin?
Etf:t ja etc:t seuraavat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta orjallisesti markkinaindeksejä, kuten maailmanlaajuista MSCI Worldiä. Indeksit taas ovat yksittäisten markkinoiden tuottoa kuvaavia tunnuslukuja. Kun on päättänyt mille markkinalle haluaa sijoittaa, on päätettävä minkä indeksin kautta markkinaa haluaa seurata.
Jotkut indeksit ovat hyvin keskittyneitä, jolloin muutaman sijoituskohteen kehitys ohjaa niitä voimakkaasti. Suomessa tällainen ohjaava yhtiö oli aiemmin Nokia, Norjassa edelleen Statoil ja Venäjällä Gazprom. Kannattaa selvittää, rajoittaako indeksi yksittäisen osakkeen painoa, jolloin yrityskohtainen riski pienenisi.
Entä miten osakkeet painotetaan indeksissä? Useimmiten painot määritetään markkina-arvojen mukaan. 1990-luvun lopun teknologiakuplan aikana tämä johti teknologiasektorin voimakkaaseen korostumiseen pörssi-indekseissä. Korkoindekseissä taas suurin paino on usein velkaantuneimmilla mailla.
Lisää etf:n indeksien rakenteista artikkelissa ”Etf-sijoittaja, tunne indeksisi”.
2 – Miten rahasto seuraa indeksiään?
Etf- rahastot seuraavat indeksejään karkeasti kahdella tavalla: (1) ostamalla indeksiin kuuluvia osakkeita (ns. fyysinen replikaatio) tai (2) swap-johdannaisten avulla (ns. synteettinen replikaatio). Aiheesta on syntynyt kuuma keskustelu sijoitusmaailmaa. Morningstarin näkemyksen mukaan kumpikaan tapa ei ole ylivertainen. – Lisää aiheesta artikkelissa ”Onko etf:n rakenteella väliä?”
Fyysinen replikaatio: Kun etf ostaa salkkuunsa osakkeita tai korkopapereita, se ei välttämättä muodosta painoja yksi yhteen indeksin painojen kanssa, etenkin jos indeksi on hyvin laaja. Sen sijaan salkunhoitaja mallintaa indeksin sisällön ja valitsee salkkuun yhdistelmän arvopapereita, joiden avulla etf seuraa indeksiä riittävän tarkasti. Tämä tapa toimii kun markkinat ovat normaalitilassa. Mutta kun markkinoilla vapisee, valikoitu salkku ja indeksi eivät enää kulje yhtä tarkasti samaa latua.
Fyysisesti replikoidusta salkusta saatetaan lainata arvopapereita lisätulojen saamiseksi. Se altistaa sijoittajat vastapuolen maksuvaikeuksien riskille.
Synteettinen replikaatio: Synteettisesti indeksiä seuraava rahasto tekee yhden tai useamman osapuolen kanssa swap-sopimuksen. Vastapuoli lupautuu maksamaan toivotun indeksin tuoton etf-rahastolle ja etf-rahasto taas maksaa vastapuolelle jonkin ennalta määrätyn arvopaperikorin tuoton. Synteettinen replikointi alentaa etf:n kustannuksia. Lisäksi nämä etf:t seuraavat yleensä indeksiään tarkemmin kuin fyysisesti replikoidut. Hintana on suurempi vastapuoliriski. Jos swap-sopimuksen vastapuoli joutuu pulaan, voi rahastolta huveta varoja merkittävästikin.
Epälikvideillä markkinoilla swap-metodiin perustuvat etf:t seuraavat yleensä indeksiään tarkemmin kuin fyysisesti rakennetut salkut.
3 – Mitä etf maksaa?
Etf:ien olennainen myyntivaltti on niiden edullisuus. Pelkkä hallinnointipalkkio ei kuitenkaan kerro koko hintaa.
TER eli EU-direktiivin mukaisesti laskettu rahaston hallinnoinnin kokonaiskulu on toki olennainen tieto. Se näkyy Morningstarin sivuilla kunkin etf:n kohdalla. TER kertoo miten suuri osuus rahaston omistusten nettoarvosta (NAV) maksetaan vuosittain hallinnoivalle yhtiölle palkkiona.
Mukaan kuluihin tulee laskea kuitenkin myös kaupankäyntikustannukset; etf:iä ja etc:tä ostetaan suoraan pörssistä ja meklariyhtiöiden kaupankäyntipalkkiot vaihetelevat. Jos tuhannen euron kaupassa kulut ovat kymmenen euroa myydessä ja ostaessa ja rahaston hinta pysyy tuhannessa myyntiin asti, menee ostoon ja myyntiin prosentti sijoituksen arvosta.
Kaupankäyntiin liittyy myös muita kuluja kuten osto- ja myyntihintojen välinen erotus eli spreadi, joka voi epälikvidillä markkinalla nousta suureksi. Lisäksi rahaston omistusten todellinen arvo saattaa poiketa sen ilmoitetusta arvosta (NAV) erityistapauksissa esimerkiksi aikaeron vuoksi.
Lisää spreadeistä artikkelista ”Näin etf käyttäytyy kriisiaikana”
Lisää NAV:n ja rahaston omistusten arvon ristiriidoista artikkelista ”Milloin ylihintaa kannattaa maksaa?”
Näistä eri syistä rahasto saattaa seurata indeksiään huonosti. Eroa indeksin ja rahaston välille voi syntyä myös osingoista. Monet etf:t säilyttävät osakkeista saatavat osingot tilillään ja maksavat ne etf:n osuudenomistajille kerran vuodessa tai useammin. Jos markkina nousee, etf jää jälkeen, koska osinkoja ei ole sijoitettu takaisin markkinoille. Laskevalla markkinalla osinkopotti taas toimii puskurina joka jarruttaa rahaston laskua indeksiin verrattuna.
Morningstarin analyytikoiden etf-raportit antavat yksityiskohtaisen kuvan tässä artikkelissa mainituista piirteistä ja selvittävät millaisia kilpailijoita kullakin etf-rahastolla on.
