Miten paljon omassa sijoituskäyttäytymisessäni on opittua, entä miten paljon synnynnäistä taipumusta toimia tietyllä tavalla? Se varmasti kiinnostaa meitä kaikkia. Tuore tutkimus kertoo, että geeneillä on vahva vaikutus siihen, millä tavalla kukin meistä sijoittaa.
Professorit Henrik Cronqvist (Claremont McKenna College) ja Stephan Siegel (University of Washington) käyttivät aineistonaan Ruotsin maailman suurinta kaksosrekisteriä. He yhdistivät tiedot Ruotsin arvo-osuusjärjestelmään, johon kerättiin vuoteen 2007 asti tiedot kaikkien ruotsalaisten omistuksista. Tutkimuksessa verrattiin identtisten kaksosten – joilla on täysin samat geenit – sijoittamista erimunaisiin kaksosiin, joiden geenit ovat keskimäärin 50-prosenttisesti samat.
Tässä lyhennelmä tutkijoiden Morningstarille antamasta haastattelusta:
Yksi päätelmistänne on, että koulutus ei kykene poistamaan geneettisiä taipumuksia sijoittaa tietyllä tavalla. Tarkoittaako tämä sitä, että kohtalonamme on sijoittaa niin kuin geeneihimme on kirjoitettu?
Emme osaa tarkkaan selittää, miksi koulutus ei vähennä geneettisiä sijoitustaipumuksia. Tässä vaiheessa halusimme vain selvittää, onko näin, ja tulos oli selvä. Esimerkkiä käyttääksemme fysiikan tohtorin sijoituskäyttäytyminen näyttää riippuvan yhtä paljon geeneistä kuin hänen parturinsa. Mutta finanssialalla työskentelevien ja näistä asioista paljon kokemusta hankkineiden käytöksessä näkyy kokemuksen vaikutus.
Esimerkiksi huono hajauttaminen, haluttomuus realisoida tappioita ja tuottojen perässä juokseminen näyttävät olevan voimakkaasti geneettisiä taipumuksia. Onko jokin näistä muita vahvemmin ”synnynnäinen”?
Jotkin taipumukset näyttävät toisia enemmän synnynnäisiltä, muun muassa home bias eli taipumus suosia oman maan sijoituksia, kun taas esimerkiksi taipumus käydä runsaasti kauppaa on vähemmän synnynnäisperäinen. Tässä vaiheessa meillä ei ole vahvaa teoriaa siitä, miksi taipumusten taustat eroavat.
Tutkimuksenne tuo esille, miten satojen tuhansien vuosien luonnonvalinnan seurauksina syntyneet taipumukset voivat toimia meidän hyväksemme tai meitä vastaan sijoittajina. Voitteko antaa tästä esimerkkejä?
Monet tutkimistamme taipumuksista perustuvat ymmärrettäviin peukalosääntöihin muilta elämänalueilta. Otetaan vaikka taipumus sijoittaa kohteisiin, joissa tuotto on ollut hyvä. Suurin osa ostoksista – olkoon se vaikka uuden BMW:n hankinta – perustuu tuotteen menneeseen menestykseen, ja tämä ajatusmalli johtaakin usein hyviin ostopäätöksiin. On loogista uskoa samojen sääntöjen pätevän sijoittamisessa, vaikkei niin tosiasiassa olekaan. Moni ostaa hyvin nousseita osakkeita vaikkei ole näyttöä siitä, että niin sijoittaisi paremmin. Mutta BWM:n vuoden 2010 ja 2012 mallien laadun välillä voi hyvin olla yhteys.
Ihmisen taipumukset olisivat ehkä kovin toisenlaiset jos olisimme kasvaneet kasinossa tai pörssissä. Mutta emme ole kasvaneet New Yorkin pörssin lattialla vaan taipumuksemme ovat syntyneet paljon sijoittamista laajemmassa elämänympäristössä, ja joskus yhdellä elämänalueella toimivat oletukset eivät toimikaan toisella alueella.
