Kiinan viranomaiset kertoivat aiemmin investointien lisääntyneen reaalisesti 18,2 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vauhti olisi siten nopeampi kuin viime vuonna, jolloin reaali-investoinnit kasvoivat 15,9 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Jos julkistettu luku pitäisi paikkansa, investoinnin jatkaisivat nopeaa kasvuaan Kiinassa. Kiinan kasvutarinalle se olisi tärkeää, sillä investoinnit vastaavat jo noin puolta Kiinan taloudellista toimeliaisuudesta, kirjoittaa perusteollisuutta seuraava analyytikkomme Daniel Rohr instituutioasiakkaille laatimassaan katsauksessa, josta olemme poimineet tähän keskeiset huomiot.
Rohrin mukaan lukujen tarkempi syynäys kertoo kuitenkin, että asiat eivät suju Kiinan taloudessa niin hyvin kuin viralliset makroluvut väittävät. Esimerkiksi sementti- ja teräsalan tuotanto kasvoi vuoden avausneljänneksellä 7,3 ja 2,5 prosenttia – alle puolet viime vuoden vauhdista. Myös kuluttajien käyttäytymisestä kertovat luvut kertovat viittaavat siihen, että viralliset makrotaloustilastot ovat ylioptimistisia. Kun Kiinan tilastoviranomaiset kertoivat kulutuksen kasvaneen 10,9 prosentilla vuoden alussa, ainakaan autojen ja kodinkoneiden myyntitilastojen perusteella kasvua ei ole ollut lainkaan. Se viittaisi kuluttajien tulleen varovaisiksi.
Kiinan odotetaan siirtyvän hiljalleen investointivetoisesta kuluttajavetoiseksi taloudeksi. Rohr päättelee, että se ei tule nykytietojen valossa tapahtumaan kulutuksen merkittävän lisäyksen kautta vaan siten, että investointikasvu heikkenee. Morningstar uskoo tänä vuonna nähtävän ensi askeleet tällä tiellä.
Kiinan talouden käänteet ovat olennaisia koko globaalille makrotaloudelle, eikä vähiten Suomelle. Suora vienti Suomesta oli viime vuonna miljardin euron luokkaa ja enimmillään vuonna 2007 reilun kahden miljardin euron arvosta, mutta vienti Suomesta ei ole niin merkittävä tekijä kuin Kiina tuotantopaikkana suomalaisille yrityksille: niiden investoinnit Kiinaan olivat Finron mukaan vuonna 2010 kahdeksan miljardia euroa ja Kiinassa toimivien tytäryritysten liikevaihto noin kymmenen miljardia euroa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisyritykset työllistivät Kiinassa noin 50 000 henkilöä.
Morningstar Facebookissa: liittymällä ryhmäämme voit seurata uutisvirtamme kätevästi.
Tilaa uutiskirjeemme saadaksesi tärkeimmät artikkelimme viikottain luettavaksesi.
