Tyypillinen yhdistelmärahasto ilmoittaa kotisivuillaan esimerkiksi seuraavaa: "Salkun varat jaetaan osakkeisiin ja korkosijoituksiin tavallisesti suhteessa 60 prosenttia osakkeisiin ja 40 prosenttia korkoihin." 60-40, siis lähes tasajako. Mutta luvut hämäävät. Tosiasiassa rahastoa heiluttavat lähes täysin osakkeet, joiden arvo heiluu paljon voimakkaammin kuin korkopaperien.
Se selviää vertailemalla riskimittareista tunnetuimman, volatiliteetin eli keskihajonnan, tuloksia Suomen markkinoilta. Helsingin pörssin yleisindeksin keskihajonta on ollut viiden viime vuoden aikana keskimäärin noin 25 prosenttia. Luku kertoo prosenttiyksiköissä missä haarukassa ylös ja alaspäin tuotto on liikkunut kahden kolmasosan todennäköisyydellä. Suomalaiset osakkeet ovat siis kahtena vuonna kolmesta pysyneet alle +/-25 prosenttiyksikön päässä keskituotostaan. Yhtenä vuonna keskimäärin heilunta on ollut sitä voimakkaampaa.
Ero korkopapereihin on valtava: suomalaisten valtionobligaatioiden tuotot ovat heiluneet vain 4 prosenttia vuositasolla. Niinpä 60/40-rahastossa karkeasti 90 prosenttia tuoton heilunnasta juontuu osakkeista.
Toinen tapa ajatella yhdistelmärahastojen jakaumia on siivuttaa salkku riskin perusteella. Riskin tasajakoon (engl. risk parity) perustuvissa salkuissa kullakin omaisuusluokalla on sama riskiosuus. Esimerkiksi Invescon Balanced Risk Allocation -rahastossa salkku on jaettu tasan osakkeiden, korkojen ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden (kiinteistöt, hyödykkeet) kesken. Jotta osakkeiden riskitaso pysyy kolmasosassa kokonaisriskistä, niissä on vain pieni vähemmistö sijoituksista. Korkosijoituksissa on varoista merkittävä osa, kun otetaan huomioon vivutus (sijoittaminen lainalla) jolla korko-osuuden riskiä kasvatetaan.
Juuri vivuttaminen tuo tasariskistrategioihin riskejä, joita perinteisissä yhdistelmärahastoissa ei ole. Jos korkomarkkinat menevät totaalisen sekaisin, vivuttaminen voi vaikeutua ja tuoda odottamattomia tuloksia - putosivathan myös rahamarkkinasijoitusten tuotot miinukselle vuonna 2008. On myös vaikea kuvitella näiden rahastojen korko-osuuden tuottavan vivutettunakaan suuria prosenttilukuja, kun korot ovat näin alhaalla. Ja jos osakkeet tuottavat muita paremmin – kuten historiallisesti niiden voi olettaa tuottavan – jäävät tasariskistrategiat usein jälkeen.
Morningstarin sijoituskonferenssissa Oslossa toukokuussa Invescon ajattelua esitellut salkunhoitaja Bernhard Pfaff muistutti kuitenkin, että strategiassa olennaista on estää arvon merkittävä alentuminen pörssien notkahdusten seurauksena. Pörssin huonot vuodet 2008 ja 2011 kun ovat osuneet voimalla myös niihin yhdistelmärahastoihin, joissa osakeriskiä on näennäisesti vähän (esimerkiksi 25 prosenttia varoista). Salkunhoitaja Pfaffin motto onkin tuttu italialaisesta jalkapallosta: ”Strategian tarkoituksena on voittaa olemalla häviämättä", Pfaff muotoili Oslossa.
