Fonditan salkunhoitaja Markus Larsson on hoitanut vuodesta 2006 Fonditan kahta pohjoismaista pienyhtiörahastoa ja lisäksi pitänyt huolta pääosin Suomeen sijoittavasta Equity Spicesta. Larsson on omaksunut pitkäjänteiseen sijoitustutkimukseen perustuvan tyylin Anders Svartbäckiltä, joka oli perustamassa Fonditaa vuonna 1997.
Tällä videolla Larsson kertoo Fonditan tyylistä ja erittelee muun muassa, miksi suomalaisten teollisuusyhtiöiden osakkeiden välillä rajuakin hintavaihtelua kannattaa sietää. Larsson osallistui Morningstarin paneeliin aktiivisesta ja passiivisesta sijoittamisesta Arvopaperin Rahapäivässä syyskuussa.
Matias Möttölä: Minä olen Matias Möttölä Morningstarilta ja meillä on tänään vieraana Markus Larsson, Fonditan osakas ja salkunhoitaja. Tervetuloa, Markus.
Markus Larsson: Kiitos.
Möttölä: Olet hoitanut teillä pohjoismaisia ja Suomi-rahastoja kuusi vuotta eli tunnet erittäin hyvin teidän sijoitusprosessinne. Voisitko avata vähän minkälaisia ominaisuuksia te yhtiöiltä haluatte, kun etsitte sijoituskohteita?
Larsson: Fonditan sijoitusfilosofia perustuu jo 15-16 vuoden takaa, kun Fonditaa perustettiin. Anders Svartbäck oli henkilö filosofian taustalla ja on miettinyt nämä asiat hyvin selkeästi. Se lähtee siitä, että panostamme yhtiöihin joilla on erittäin hyvä markkina-asema, kannattavuus on kunnossa ja mieluiten aktiivinen omistaja taustalla. Nämä ovat ne tärkeimmät asiat sen lisäksi että katsotaan miltä arvostus näyttää suhteessa näkymiin.
Möttölä: Siinä on liiketoimintamallin analyysiä. Ehkä on myös joitain kvantitatiivisia mittareita joita käytät?
Larsson: Kyllä se perustuu enemmän fundamentaaliseen analyysiin kuitenkin, katsotaan kilpailuasemaa, mitä kilpailijat sanovat, mitä asiakkaat sanovat ja tietysti missä se arvostus menee suhteessa näkymiin.
Möttölä: Teillä on hyvin pitkät ajat joita pidätte yhtiöitä salkussa. Mikä sitten saa sinut harkitsemaan että vähennät tai luovut osakkeesta?
Larsson: Usein se on se, että arvostus on noussut jo sen näköiseksi, ettemme näe enää potentiaalia, ja saattaa olla että on jokin toinen yhtiö joka näyttää sillä hetkellä mielenkiintoisemmalta. Usein on käynyt myös niin, että hyvästä yhtiöstä on tehty ostotarjous ja se poistuu tätä kautta salkusta. Mutta tätä monitoroidaan päivittäisellä tasolla ja tätä liikettä tehdään sen mukaan kun nähdään aiheelliseksi.
Möttölä: Mitä tällaisia ikisuosikkeja teillä on, jotka ovat siellä edelleen ovat näin vuosien jälkeen. Fenix Outdoor (FIX) ainakin.
Larsson: Fenix Outdoor on yksi mutta ehkä suosikkini on Elekta (EKTA), joka on ruotsalainen sädehoitolaitteisiin keskittyvä yhtiö, joka on maailman parhaiten pärjäävien joukossa, top 2 joukossa. Pääomistaja on keksinyt tuotteen, on hyvin aktiivisesti mukana yhtiön toiminnassa ja yhtiöllä on markkina-asema kunnossa ja sitä myöten myös kannattavuus on kunnossa. Mikä tarkoittaa että kaikki edellytykset ovat olemassa hyvään kasvuun. Tässä tapauksessa voi todeta myös että yhtiöllä on rakenteellista kasvua kun väestö vanhenee
Möttölä: Missä Helsingin pörssin osakkeissa te olette viime aikoina Fonditalla kasvattaneet panoksia?
Larsson: Ei ole tehty isoja muutoksia viime aikoina mutta ollaan Suomen pörssissä ostettu jonkin verran Baswarea (BAS1V) lisää, jonkin verran Tikkurilaa lisää ja jonkin verran Nokian Renkaita (NRE1V) joka kävi hieman alemmalla tasolla kuin aikaisemmin. Baswaressa on ehkä eniten kysymys siitä että kun on vaikeat ajat Euroopassa ja muutenkin taloudessa niin pitää keskittyä sellaisiin yhtiöihin joilla se näkymä ja kasvu löytyy. Meidän mielestä tässä on hyvä rakenteellinen tarina ja kysyntä takana joka mahdollistaa hyvän kasvun tulevaisuudessa.
Möttölä: 1990-luvun lopulla on kehitetty ja lanseerattu tämä tyyli ja nämä rahastot. Onko tämä tyyli muuttunut jotenkin ajan myötä?
Larsson: En usko että se on muuttunut, mutta alla oleva markkina on muuttunut. Vuonna 2000 oltiin it-huumassa ja nyt ehkä enemmän katsotaan enemmän mistä löytyy kasvua, yhtiöitä joilla on globaali markkina. Silloin ehkä sieltä tulee enemmän näitä yhtiöitä joilla on se kansainvälinen markkina ja silloin ehkä jotkut konepajat korostuu sieltä enemmän kuin aikaisemmin.
Möttölä: Näissä teollisuusosakkeissa pohjoismaissa on – ei aina mutta usein – volatiliteettiä ja markkinariskiä paljon. Miksi pohjoismaisissa teollisuusosakkeissa kannattaa pysyä vaikka niissä joutuu selvästi ottamaan penkinnojista kiinni, koska tärinä voi aika olla kovaa?
Larsson: Otan esimerkin. Jos vertaa Konetta (KNEBV) ja Rautaruukkia (RTRKS) ja katsoo historiassa miten pääoma on tuottanut niin Rautaruukin tapauksessa on käyty reilusti pakkasella viimeisen kymmenen vuoden aikana, Koneessa on nähty aivan päinvastainen kehitys. Rautaruukin liikevoitto oli vuonna 1996 suurin piirtein sata miljoonaa, se on tänä päivän miltei nollassa. Kauheasti tuloskasvua siinä ei ole nähty. Koneen tapauksessa se oli 200 miljoonaa vielä kymmenen vuotta sitten, nyt se on 800 miljoonaa. Liikevaihto on moninkertaistunut. Selkeitä eroja löytyy ja syykin on aika selvä. Kiinasta löytyy kasvua.
