Yhä useampi on jo kuullut etf:istä eli pörssinoteeratuista rahastoista. Suursijoittajat ovat edelleen niiden tärkein käyttäjäryhmä, mutta yhä useampi yksityissijoittajakin omistaa jo jotain etf-rahastoa. Viime kuukausina etf-alan nopea kasvu on ollut kuitenkin hiipumaan päin. Etf-markkinoita aluksi hallinneet osakerahastot eivät ole täyttäneet kaikkien toiveita, ja ala miettiikin nyt, mihin seuraavaksi suunnata tarmoaan.
Morningstar piti lokakuussa Milanossa ensimmäisen ETF Invest -konferenssinsa. Morningstarin Ali Masarwah listasi alan kymmenen tärkeintä kysymystä ja asiantuntijoiden vastaukset Milanosta.
Etf-pääomien kasvu on hidastunut. Tähänkö etf-vallankumous pysähtyi?
Ei. Etf:ien osuus Euroopan rahastomarkkinoista on edelleen pieni, 4-5 prosenttia. Alalla uskotaan, että kyseessä pieni niiahdus ja sen jälkeen kasvu taas jatkuu vahvana. ”Mikään ei ole mennyt pieleen, eikä ole epäilystäkään, että etf:ien nousukulku jatkuu”, sanoo Morningstarin rahastotutkimuksen johtaja Scott Burns.
Yleistyykö etf:ien käyttö?
Kyllä. Syitä on monia. Eurooppa on siirtymässä Britannian ja Hollannin johdolla malliin, jossa sijoitusneuvojat saavat komissioiden sijaan palkkionsa suoraan asiakkaalta. Se veti Yhdysvalloissa etf-markkinat nousuun vuoden 2004 jälkeen, Burns sanoo. (Sijoitusrahastoissa on usein sijoitusneuvojille leivottu jokin osuus palkkiosta, etf:issä ei.) Markkinaa hallitsevat silti myös jatkossa institutionaaliset sijoittajat. Etf:t uivat lisäksi yhä useammin osaksi aktiivisia rahastoja kuten rahastojen rahastoja.
Onko fyysisesti ja synteettisesti replikoitujen rahastojen välinen sota jo ohi?
Kyllä ja ei. Fyysisesti (suoraan osakeostoin) muodostettuja etf:iä myyvä iShares ja johdannaisilla salkkuja pääosin rakentavat Lyxor ja db x-trackers pitävät tällä erää ainakin taukoa sanasodassaan, kun markkinoilla on vaikeaa. Kaikki suuret talot kuitenkin tarjoavat nykyään kumpiakin rahastomuotoja. Sanasota voi hyvin alkaa uudelleen, mutta sijoittajien ei kannata kiinnittää siihen liikaa huomiota. Kaikilla rahastoilla on riskejä, joihin voi tutustua täältä.
Mitä etf-rahastoyhtiöillä on seuraavaksi mielessä?
Fuusioita on tiedossa. Sveitsiläinen Credit Suisse on pistänyt etf-yhtiönsä myyntiin. Pienille ja keskisuurille yhtiöille voi tulla vaikeuksia, jos pääomia ei tule alalle lisää. Oman etf-palveluntarjoajan taloudellista tilaa kannattaa seurata, erityisesti rahastopääomia. Jos pääomat karkaavat, rahastoja joudutaan sulkemaan ja silloin etf:n omistajalle tulee kuluja kun rahat pitää siirtää toiseen tuotteeseen.
Miten heikko talouskasvu vaikuttaa?
Kun kasvu on alhainen ja korot samoin, jatkuvaa tuottoa etsivät sijoittajat etsivät parempia kassavirran lähteitä. Se näkyy korkopuolella jossa valtiolainoista on siirrytty riskipitoisempiin lainoihin: yrityslainoihin ja kehittyvien maiden velkakirjoihin. Toiset etsivät tuottoa osinko-osakkeista korkopapereiden sijaan.
Mihin raha liikkuu seuraavaksi?
Korkoihin, korkoihin, korkoihin, sanoivat asiantuntijat kuin yhdestä suusta. Erityisesti korkeampaa korkotuottoa lupaavat korkoluokat kiinnostavat.
Avataanko korkosijoittajille uusia etf:iä?
Ei välttämättä. Alalla uskotaan, että korko-etf:iin koskevat lähinnä jo nyt etf:iin sijoittavat, kun taas etf:iä vältelleet käyttävät korkosijoituksiin jatkossakin muita tapoja. Asiantuntijat uskoivat Milanossa myös, että sijoittajat näkevät korkomarkkinat vähemmän tehokkaina ja siten paremmin aktiiviselle salkunhoidolle sopivaksi kuin osakemarkkinat. Korkomarkkinoiden läpinäkyvyys on myös heikko. Osakkeissa kilpailu etf:ien ja aktiivisten rahastojen välillä on tiukempaa.
Mutta eivätkö tuotekehittäjät voisi pyöräyttää uudenlaisia korko-etf:iä joilla herättää mielenkiintoa?
Yhtenä mahdollisena uutena luokkana mainittiin etf:t jotka sijoittavat sektoreittain kehittyvien maiden yrityslainoihin. Toisena kasvualana pidettiin korko-etf:iä, jotka seuraavat talouslukuihin perustuvaa indeksiä, ei velan määrään. (Pääosa korkoindekseistä painottaa maat ja yritykset sen mukaan, miten paljon lainaa liikkeellelaskijalla on. Mitä velkaantuneempi yhtiö, sitä suurempi paino.)
Onko tulevaisuus aktiivisesti hoidetuissa etf-rahastoissa?
Ei välttämättä. Asiantuntijat eivät usko niiden määrän lisääntyvän nopeasti. Etf:t edellyttävät muun muassa salkkujen julkaisemista jopa päivittäin, mikä ei välttämättä sovi salkunhoitajille.
Entä ”fiksussa betassa” (smart beta)?
Smart beta on yksi etf-alan iskusanoja. Se merkitsee strategiaa jossa yritetään hyödyntää systemaattisesti jotakin markkinoiden tehottomuutta. Smart beta -rahasto voi painottaa indeksissään markkina-arvon sijaan esimerkiksi yhtiön liikevaihtoa tai kassavirtaa. Se voi myös hyödyntää arvo-osakkeiden pitkän tähtäimen parempia tuottoja. Näiden etf:ien menestys riippuu osin siitä, milloin ne tuodaan markkinoille – epäonniseen aikaan markkinoille tuleva rahasto ei välttämättä kerrytäkään perinteisiä etf:iä parempia tuottoja koska markkina on sitä vastaan ja sitä saattaa uhkaa sulkeminen ennen aikojaan.
