Heti kun oma rahasto sijoittaa euroalueen ulkopuolelle, ilmaantuu kuvaan uusi riskitekijä: valuutta. Eri valuuttojen väliset kurssimuutokset ovat merkittäviä, myös länsimaiden välillä. Esimerkiksi Norjan kruunu on vahvistunut kahdessa vuodessa n. 0,125 eurosta nykyiseen noin 0,135:een euroon – kahdeksan prosenttia. Yhdysvaltain dollari taas on liikkunut haarukassa 1,22-1,49 euroa viimeisen kahden vuoden aikana eli sen arvo on muuttunut vielä paljon enemmän.
Miten valuuttariski vaikuttaa rahastosijoituksen arvoon? Miten tärkeä se on? Suhtautuvatko salkunhoitajat siihen kaikki samalla tavoin, vai onko valuuttasuojaamisessa eroja?
Miten valuutta vaikuttaa tuottoon?
Otetaan globaali rahasto, joka sijoittaa osan varoistaan Yhdysvaltoihin. Jos USA:n dollarin arvo suhteessa euroon heikkenee, alenee Yhdysvalloista saatava tuotto eurosijoittajan näkökulmasta. Voi jopa käydä niin, että vaikka Yhdysvaltain pörssimarkkina on noussut, jää euroalueella asuva sijoittaja tappiolle. Jos dollari vahvistuu, se tuo rahastosijoittajalle lisätuottoa.
Oletuksena yllä on, että rahasto ei ole suojautunut valuuttakurssien liikkeiltä. Se on osakerahastoissa tavallista. Korkorahastot sen sijaan useimmiten suojautuvat kurssimuutoksilta.
Osakerahastot eivät yleensä suojaudu valuuttaliikkeiltä, koska salkunhoitajat haluavat keskittyä osakkeiden valintaan eivätkä ennustamaan valuuttaliikkeitä, se kun on hyvin vaativaa. Eri valuutat tuovat myös hajautusta sijoittajan salkkuun, mikä voi parantaa sijoitussalkun riski-tuotto-suhdetta.
On kuitenkin myös rahastoja, jotka ajoittain lukitsevat valuuttakurssin johdannaisilla saadakseen parempaa tuottoa siinä tapauksessa, että vieraan valuutan arvo putoaa. Salkunhoitaja voi esimerkiksi ennustaa jenin nousseen niin kalliiksi, että suunta voi olla vain alaspäin. Kun jenin kurssi on pudonnut riittävästi (jos niin käy), hän poistaa suojauksen.
Toisaalta salkunhoitaja saattaa odottaa vieraan valuutan heikkenevän ja auttavan kyseisen valuutta-alueen vientiyrityksiä, joiden tuotteet halpenevat muissa valuutoissa. Silloin salkunhoitaja saattaa lukita valuuttakurssin johdannaisten avulla, mutta painottaa maan vientiyhtiöitä. Jos niiden kurssi nousee, hän hyötyy kurssinoususta mutta välttää valuuttatappiot.
Joskus rahastot saattavat myös suojata omistuksensa arvon valuuttakurssimuutosten varalta sellaisessa maassa, jossa heillä on suuri ylipaino. Näin he vähentävät sen vaaraa, että ylipainotetun maan osakkeet ja valuutta putoavat muita enemmän ja aiheuttavat näin tuplatappiot.
Valuutta antaa ja ottaa
Olennaista rahastoon sijoittavalle on nähdä, että valuuttaeroista on sekä hyötyä että haittaa. Ei kannata liikaa pelätä sitä, että valuuttamääräisistä sijoituksista voi tulla tappioita. Monena vuonna rahastot ovat päinvastoin hyötyneet vieraiden valuuttojen vahvistumisesta euroa vastaan.
Sijoittamalla vain euroalueelle keskittyviin rahastoihin jättääkin yhden mahdollisen tuoton lähteen hyödyntämättä. Ja voi ajatella niinkin, että jos sijoitukset esimerkiksi dollareissa tuottavat paremmin dollarin vahvistumisen myötä, se korvaa hieman ”tappioita” joita tulee kun käy Yhdysvalloissa lomalla tai ostaa amerikkalaisvalmisteisia tuotteita.
Valuuttariskiä on mahdollistaa yrittää hallita tai aktiivisesti lisätä sijoituksina esimerkiksi valuutta-etf-rahastoihin, vieraassa valuutassa toimiviin rahamarkkinarahastoihin tai pankkitilitalletuksilla toiselle valuutta-alueelle. Valuuttasijoittamisessa kannattaa kuitenkin olla hyvin harkitsevainen. Valuuttaliikkeiden ennustaminen ja kauppojen ajoittaminen on hyvin vaativaa niillekin jotka eivät tee työkseen mitään muuta.
Oman rahaston politiikan valuutan suhteen voi tarkistaa rahaston kotisivulta tai esitteestä.
