Markkinat odottavat kesäkuun inflaatiolukuja, jotka julkaistaan tiistaina 2. heinäkuuta. FactSetin konsensusennusteen mukaan inflaation odotetaan laskeneen kesäkuussa 2,4 prosenttiin edellisvuodesta, mikä vastaa huhtikuun tasoa. Toukokuussa hinnat nousivat 2,6 prosenttia vuodentakaisesta, mikä ylitti ekonomistien odotukset.

Pohjainflaatio, joka kuvastaa hintoja ilman energian ja elintarvikkeiden kustannuksia, nousi toukokuussa 2,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

"Vaikka odotamme inflaatiolukemissa edelleen jonkin verran vaihtelua, kesäkuun lasku olisi erittäin tervetullut ja vahvistaisi Euroopan keskuspankin päätöstä laskea korkoja 6. kesäkuuta," sanoi Michael Field, Morningstarin Euroopan markkinastrategi.

"Ehkä jopa tärkeämpää kuin kokonaisinflaation kehitys olisi pohjainflaation lasku, sillä keskuspankit kiinnittävät siihen suurta huomiota. Pohjainflaatio poistaa elintarvikkeiden ja polttoaineen kaltaiset epävakaat tekijät ja antaa tarkemman kuvan inflaatiosta."

Palveluinflaatio on viimeinen etappi

Toukokuussa euroalueen YKHI-inflaation vuosivauhtiin vaikuttivat eniten palvelut (+1,83 prosenttiyksikköä), elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka (+0,51 prosenttiyksikköä), muut kuin energia-alan teollisuustuotteet (+0,18 prosenttiyksikköä) sekä energia (+0,04 prosenttiyksikköä), virallisen tietolähteen Eurostatin mukaan. Palveluinflaatio nousi 3,7 prosentista 4,1 prosenttiin, mikä huolestuttaa päättäjiä.

"Inflaatio ei todennäköisesti laske ennen vuoden loppua, koska palvelujen hinnat ovat luonnostaan jäykkiä," totesi Ombretta Signori, Ofi Invest Asset Managementin makrotaloudellisesta tutkimuksesta ja strategiasta vastaava johtaja, 24. kesäkuuta antamassaan kommentissa.

"Samaan aikaan palkkakehitys, jota EKP erityisesti seuraa, pysyi korkeana ensimmäisellä vuosineljänneksellä (4,7 % vuositasolla, kun se oli 4,5 % vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä). EKP:n palkkaennusteindeksin, yritysten EKP:n puhelinkyselyyn antamien vastausten ja uusista työpaikkatarjouksista saatujen palkkatietojen perusteella voimme odottaa, että palkkakehitys huipentuu tänä vuonna noin 4 prosenttiin ja normalisoituu vasta vuonna 2025."

Milloin EKP laskee jälleen korkoja?

EKP vahvisti viimeisimmässä taloustiedotteessaan 20. kesäkuuta, että korkopolku riippuu datasta, joten kesäkuun inflaatiotietoja seurataan tarkasti.

"Vaikka viime vuosineljänneksillä onkin edistytty, kotimaiset hintapaineet ovat yhä voimakkaita palkkojen nousun myötä, ja inflaation odotetaan pysyvän tavoitetta korkeammalla pitkälle ensi vuoteen", ilmoitti EKP.

Morningstarin Field lisäsi: "EKP:n suoritettua ensimmäisen koronlaskunsa kesäkuussa, kaikkien huomio on kohdistunut inflaatiolukuihin selvittääkseen, kuinka monta koronlaskua on odotettavissa vielä tämän vuoden aikana. Ekonomistien tämänhetkiset ennusteet viittaavat kahteen, eikä ensi tiistain inflaatiolukema todennäköisesti muuta tätä ennustetta."

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden viimeisimmät ennusteet sekä kokonais- että pohjainflaatiosta on nostettu vuosien 2024 ja 2025 osalta maaliskuun ennusteisiin verrattuna. Kokonaisinflaation odotetaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026, kun taas pohjainflaation ennustetaan olevan keskimäärin 2,8 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026.

EKP laski korkoja 6. kesäkuuta, mutta ei ole sitoutunut ennakkoon mihinkään tiettyyn kehityspolkuun.

"[EKP:n neuvoston] korkopäätös perustuu sen arvioon inflaationäkymistä saapuvien talous- ja rahoitustietojen, pohjainflaation dynamiikan ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden valossa", EKP kirjoitti kesäkuun tiedotteessaan.

Mikä voisi nostaa inflaatiota?

Inflaation nousuriskeihin kuuluvat palkkojen ja voittojen odotettua suurempi kasvu, geopoliittiset jännitteet, jotka voivat nostaa energian ja rahdin hintoja, sekä äärimmäiset sääilmiöt, jotka voivat nostaa elintarvikkeiden hintoja.

Goldman Sachs odottaa euroalueen kokonaisinflaation olevan 2,7 prosenttia ja pohjainflaation 2,6 prosenttia vuoden 2024 joulukuuhun mennessä.

"Näemme euroalueen pohjainflaation viilenevän, kun globaalien toimitusketjujen ja korkeiden energianhintojen siirtovaikutukset vähenevät, vaikkakin jonkin verran lyhytaikaisella tahmeudella," pankin analyytikot totesivat 18. kesäkuuta päivätyssä muistiossaan.